Leppäkertut
Wikipedia
| Leppäkertut | ||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Seitsenpistepirkko |
||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||
|
Leppäkertut eli leppäpirkot (Coccinellidae) on kovakuoriaisheimo. Ne ovat puolipallonmuotoisia ja hidasliikkeisiä vajaan 10 mm pituisia hyönteisiä. Kirkkaalla värillään ne varoittavat muita petoja pahanmakuisuudestaan. Leppäkerttulajeja on maailmassa noin 4000. Eräs yleisimmistä on seitsenpistepirkko (Coccinella septempunctata). Suomessa leppäkerttulajeja on reilut 60, joista useimmat syövät kirvoja, kilpikirvoja tai punkkeja ja ovat siten hyödyllisiä viljelijöille.
Melkein kaikki leppäkertut kuten niiden toukatkin ovat petoja, ja kirvat muodostavat niiden ravinnosta pääosan. Joskus toukat voivat syödä jopa lajitoverinsa. Mutta on myös poikkeuksia, kuten neilikkapirkko (Subcoccinella vigintiquattuorpunctata), joka ei ole peto, vaan elää monilla kasveilla syöden kukkia ja lehtiä.
Leppäkerttujen elinkaari on tyypillisesti lyhyt, vain noin 4–7 viikkoa.
Nimi leppäkerttu viittaa hyönteisen verenpunaiseen väriin. Sana leppä merkitsi verta vanhoissa itämerensuomalaisissa kielissä[1].
Populaarikulttuurissa leppäkerttu tunnetaan mm. lastenlaulusta Lennä, lennä, leppäkerttu ja XTC-yhtyeen pop-kappaleesta "Ladybird".
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Hendrik Relve (1997): Puiden juurilla. Gummerus Kirjapaino Oy. ISBN 951-796-070-0. sivu 38.
