Ludvig XIII
Wikipedia
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||
Ludvig XIII Oikeudenmukainen (ranskaksi Louis XIII le Juste, s. 27. syyskuuta 1601 – k. 14. toukokuuta 1643) Ranskan kuningas 1610–1643 oli Henrik IV ja hänen toisen vaimonsa Maria de' Medicisin ensimmäinen poika, Ludvig XIV:n isä.
Ludvig XIII:stä tuli isänsä Henrik IV:n kuoltua vuonna 1610 Ranskan kuningas. Henrik IV oli lopettanut uskonsodat ja saanut rauhan aikaiseksi Ranskassa, joten hänen kuolemansa oli kova kolaus Ranskan kuningashuoneelle. Alkoivat taas rauhattomuudet ja sisäiset epävakaudet. Aina vuoteen 1614 Ranskaa hallitsi sijaishallitsijana Ludvig XIII:n äiti Maria de' Medicis, joka oli itserakas hallitsija ja monien suosikkien, etenkin Consinin vaikutusalaisena. Maria de' Medici ei suostunut luovuttamaan valtiota Ludvigille, mutta vuonna 1617 nuori Ludvig otti valtion hallinnan omiin käsiinsä ja murhautti Consinin. Vuonna 1624 kuninkaallisen neuvoston johtoon nousi kardinaali Richelieu, joka toimi vuoteen 1642 asti hänen pääministerinään. Richelieu oli nerokas poliitikko ja hän ottikin Ranskan hallinnan omiin käsiin.
Ludvig XIII:n hallituskauden pääpiirteenä oli Richelieun dominoima Ranska. Ludvig ei ollut taitava hallitsija ja hänellä oli huono terveys. Siksi häntä ja myös Richelieuta vastaan tehtiin salaliittoja joiden päämääränä oli hänen veljensä Gastonin valtaistuimelle laittaminen ja Richelieun vallasta syökseminen. Richelieu oli niin mahtava hallitsija, että hänen kukistamiseen oli pakko pyytää apua valtion ulkopuolelta. Se ei kuitenkaan onnistunut. Ludvig XIII:n vastustajiin kuului muun muassa hänen veljensä ja vaimonsa, joten Ludvig tarvitsi kiperästi Richelieun apua kruunun puolustamisessa. Ludvig XIII olikin, kiitos Richelieun, joka puolusti vankasti absolutismia, Ranskan alkavan absolutismin ensimmäinen hallitsija.
Ludvig XIII piiritti La Rochellea vuosina 1627-1628 ja soti Espanjaa vastaan 1635-1642.
Ludvig XIII nai Habsburgin prinsessan Anna Itävaltalaisen, Espanjan kuninkaan Filip III:n tyttären. Heidän avioliittonsa ei ollut onnellinen, he vihasivat toisiaan silmittömästi ja elivät suurimman osan ajastaan erillään ja olivat kauan lapsettomina. Mutta 23 vuoden odotuksen jälkeen Anna synnytti vihdoinkin lapsen: Ludvigin. Kaksi vuotta myöhemmin syntyi toinen poika, Filip.
Ludvig XIII:lla oli ollut koko elämänsä ajan huono terveys ja hän kuolikin heti Richelieun jälkeen vuonna 1643. Kerrotaan, että hänelle tehdyn ruumiinavauksen yhteydessä todettiin erään sairauden vieneen häneltä kyvyn saada lapsia ja siitä myös kohu Ludvig XIV oikeasta isästä. Väitetään myös, että Filip I:n isä olisi ollut oikeasti Mazarin, joka avioitui Ludvigin kuoltua salaa Anna Itävaltalaisen kanssa.
Ludvig XIII:n kuoltua Annasta tuli viisivuotiaan Ludvig XIV:n sijaishallitsija yhdessä kardinaali Mazarinin kanssa.
Avioliitot
24. marraskuuta 1615 Ludvig nai Anna Itävaltalaisen (s. 22. syyskuuta 1601 – k. 20. tammikuuta 1666)
Lapset
- Ludvig XIV (s. 5. syyskuuta 1638 – k. 1. syyskuuta 1715)
- Filip I (s. 1640 – k. 1701)
| Edeltäjä: Henrik IV |
Ranskan kuningas | Seuraaja: Ludvig XIV |
