Metsähiiri
Wikipedia
| Metsähiiri | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
Metsähiiri (Apodemus flavicollis)
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Levinneisyys ja elinympäristö
Metsähiirtä tavataan suuressa osassa Eurooppaa, ei kuitenkaan pohjoisessa eikä eräissä Länsi-Euroopan osissa. Idässä laji on levinnyt Uralin tienoille. Suomessa metsähiirtä tavataan maan etelä- ja keskiosissa.
[muokkaa] Tuntomerkit
Metsähiiren ruumiin pituus on 9–12 senttiä. Kellertävä selkä ja valkea vatsa. Metsähiirellä on poikkeuksellisen suuret silmät sekä korvat. Ensisilmäys otuksen pitkään siimahäntään paljastaa, ettei kyseessä voi olla rotta. Häntä on 9–13,5 senttiä pitkä. Metsähiiri painaa 10–45 g.
[muokkaa] Elintavat
Metsähiiren mieluisinta elinympäristöä ovat rehevät kangasmetsät, lehdot ja pensaikot. Laji viihtyy myös niittyjen ja peltojen laiteilla sekä puutarhoissa. Laajoilta viljelylakeuksilta sitä on melko turha etsiskellä. Kesäkauden metsähiiret viettävät ulkosalla, mutta syksyllä ne hakeutuvat ihmisasumusten tuntumaan, joskus tapahtuu suoranainen ryntäys sekä ulko- että asuinrakennuksiin. Ketterästi kiipeilevä siimahäntä tunkeutuu näppärästi myös toiseen ja kolmanteenkin kerrokseen. Syksyllä autioituviin kesähuviloihin hiirulaiset hiipivät juuri ennen talven tuloa. Metsähiirelle tyypillistä on ruokavaraston tekeminen johonkin tiettyyn paikkaan sekä pehmikkeiden kasaaminen pesäksi.
[muokkaa] Lisääntyminen
Useimmiten poikiminen tapahtuu maan kamaralle, mättään, juurakon tai risuläjän suojiin. Toisinaan metsähiirinaaras kuitenkin synnyttää jälkeläisensä ylhäällä huojuvaan onteloon. Luonnossa lisääntymistä tapahtuu vain lumettomana kesäkautena,mutta ihmisten ympäristöönsä viemän ravinnon turvin metsähiiret voivat synnyttää poikasia sydäntalvellakin.
[muokkaa] Ravinto
Metsähiirelle kelpaa ravinnoksi niin kasvi- kuin eläinkunnankin tuotteet. Se aiheuttaa usein tuhoja ruokavarastoissa ja viljalaareissa. Juureksista metsähiiret eivät juuri välitä, ja omenistakin ne haluavat syödä ensisijaisesti siemenet. Myös luonnossa metsähiiret suosivat siemenravintoa. Tällöin yleisempia ovat tosin havupuiden siemenet.
