Moai
Wikipedia
Moait ovat Pääsiäissaarella (Rapa Nui) sijaitsevia kivipatsaita. Patsaat ovat monoliittisia, eli yhdestä osasta kaiverrettuja. Ne voivat painaa yli 20 tonnia ja olla yli 6 metriä pitkiä. Saarelta on löydetty yksi keskeneräinen patsas, joka olisi ollut 21 metriä pitkä ja painanut noin 270 tonnia. Vaikka patsaat muistetaan usein vain kivipäinä, moaeilla on itse asiassa pään lisäksi myös typistetty ylävartalo.
Osalla seremoniapaikoille siirretyistä patsaista, noin joka viidennellä, oli punaisesta kivestä tehty sylinteri pukau päänsä päällä. Nämä kivet louhittiin kaikki samassa kaivoksessa, joka tunnetaan nimellä Puna Pau. Noin 95% kaikista 887:stä tunnetusta moaista tehtiin kiveksi iskostuneesta vulkaanisesta tuhkasta Rano Rarakun kraatterilla, jossa on edelleen 394 moaita näkyvillä. Rano Rarakun kaivokset näyttävät olevan yhtäkkiä hylättyjä, sillä kallioissa on vielä puoliksi kaiverrettuja patsaita. Työn yksityiskohtia ei olla pystytty täysin selvittämään, mutta tutkimusten mukaan patsaiden kaiverruksen loppuessa saaren asukkaat kaatoivat itse lähes kaikki paikoilleen siirretyt patsaat. 1800-luvun puoliväliin mennessä kaikki kaivoksen ulkopuolella olevat ja suurin osa kaivoksessa olevista patsaista oli kaadettu. Nykyään noin 50 seremoniapaikoilla olevaa patsasta on nostettu uudelleen pystyyn.
Viime vuosina kaatuneita patsaita on löydetty koskemattomina kasvot maata päin. Tästä seurasi löytö, että alun perin niiden syvissä silmäkuopissa oli ollut korallista tehdyt silmät. Myöhemmin joihinkin patsaisiin on restauroitu uudet silmät.
Yleisesti hyväksytty teoria on, että saaren polynesialaiset valloittajat tekivät patsaat noin 1000-1100 -luvulla. Patsaiden uskotaan kuvanneen jo kuolleita esi-isiä ja vahvoja johtajia. Patsaiden kaivertajat olivat asukkaiden keskuudessa korkeasti arvostettuja. Patsaiden on täytynyt olla erittäin kalliita tehdä, sekä kaivertaa että viedä paikalleen. Ei ole täysin selvinnyt, miten patsaat siirrettiin paikoilleen, mutta työssä on epäilemättä tarvittu paljon ihmisiä, köysiä, puisia alustoja ja teloja. Toisen teorian mukaan patsaat on voitu "kävelyttää" paikalleen keinuttelemalla niitä edestakaisin, näin saaden ne liikkumaan eteenpäin. Kalifornian yliopiston arkeologi Jo Anne Tilburgin mukaan patsaat on voitu kuljettaa paikoilleen myös banaanilla voideltujen puisten telojen varassa. Hän on tehnyt asiasta onnistuneen käytännön kokeen.
Saaren ikivanhan legendan mukaan Hotu Matu -niminen päällikkö lähti aikojen alussa etsimään uutta kotia, ja päätyi Pääsiäissaarelle. Päällikön kuoltua saari jaettiin hänen kuuden poikansa kesken ja myöhemmin edelleen heidän jälkeläistensä kesken. Saaren asukkaat ovat voineet uskoa että patsaat saavat päälliköiden manan, elämänvoiman, joka olisi hyväksi koko saarelle, tuoden sateita ja viljavaa satoa. Tämä yksittäinen uskomus on kuitenkin vain osa monimutkaista myyttistä uskontoa ja on muuttunut aikojen kuluessa.
