Nasaret

Wikipedia

Nasaret (arab. ‏الناصرة‎, al-Nāṣirah, hepreaksi ‏נָצְרַת‎) on vanha kaupunki Galileassa Pohjois-Israelissa. Se sijaitsee 31 kilometriä Galileanmereltä eli Genesaretinjärveltä ja noin yhdeksän kilometriä Taaborinvuorelta. Nasaretin väkiluku on 64 500 (2006) ja pinta-ala 14,2 neliökilometriä.

[muokkaa] Nasaret ja Raamattu

Uuden Testamentin mukaan Nasaret oli Joosefin ja Marian kotikaupunki. Se on myös paikka, jolla Jeesuksen on perinteisesti uskottu eläneen lapsuutensa. Raamatussa ihmisten suhtautumista Nasaretiin kuvaa hyvin Natanealin vastaus: "Voiko Nasaretista tulla jotain hyvää?", kun Filippus kertoo hänelle mistä Jeesus on kotoisin. (Joh 1:46)

Jotkut tukijat ovat sitä mieltä, että Nasaret ymmärrettiin Jeesuksen kotikaupungiksi huolimattoman käännöksen yhteydessä, kun arameankielistä suullista tietoa kirjoitettiin muistiin kreikaksi. Heidän mukaansa Nasaret ei näytä olleen lainkaan olemassa vielä Jeesuksen aikana. Perusteluna tälle esitetään ainakin seuraavia seikkoja:

Nasaret ei esiinny missään Raamatun ulkopuolisissa aikakauden historiallisissa lähteissä
Nasaret ei esiinny Vanhassa Testamentissa, Talmudissa eikä missään varhaisessa juutalaisessa kirjallisuudessa
Nasaret ei esiinny Zebulonin heimojen asuinpaikkojen luettelossa (Joosua 19:10-16), missä luetellaan 12 kaupunkia ja 6 kylää
Nasaret ei esiinny juutalaisen Josephuksen (37 jaa. – 100 jaa.) Galilean kaupunkien luettelossa, jossa on 45 nimeä
Nasaret ei esiinny Talmudin 63 Galilean kaupungin luettelossa

Väärinkäsityksen takana on väitetty olevan Jeesuksen kreikankielinen epiteetti Ναζωραῖος ("Nazoraios") on mitä on pidetty viittauksena sille, että häntä pidettiin aikansa vapaamielisen juutalaislahkon, nasarealaisten, jäsenenä. Termin merkitys ei kuitenkaan auennut enää kreikankielisille evankelistoille, jotka käsittivät sen virheellisesti paikannimeksi.

Nasaretin olemassaoloa Jeesuksen aikana on puolustettu seuraavilla todisteluilla:

Uusi Testamentti kertoo Nasaretista useaan otteeseen nimenomaan kaupunkina, jolloin pelkän käännöstyön yhteydessä tapahtuva virhe ei voi selittää sanan väärin tulkintaa. Teoria edellyttääkin sitä, että käännöksen yhteydessä kertomaa olisi myös muulla tavoin muokattu.
Monet toisen vuosisadan kirkkoisät kertovat (piispa Papias, Kirkkoisä Irenaeus, Kirkkoisä Origenes), että varhaisen perimätiedon mukaan Matteuksen evankeliumi kirjoitettiin alun perin Hepreaksi (arameaksi). Mikäli tieto pitää paikkansa, perimätietoa ei ole käännetty suoraan suullisesta tiedosta kreikaksi.
Jeesuksen ja nasarealaisten juutalaislahkon välillä ei ole osoitettu olleen yhteyttä, vaikka aiheesta onkin esitetty teorioita. Väitteen yhtenä perusteena esitetään usein sitä, että Jeesuksen serkku Johannes kastaja olisi ollut yhteydessä essealaisiin, koska hänen toiminta-alueensa sijaitsi lähellä erästä essealaisten yhteisöä. Tätäkään yhteyttä ei ole kuitenkaan kyetty varmasti osoittamaan. Qumranin tekstien perusteella on sanottu, että Johanneksen sanoma poikkesi essealaisten sanomasta.
Jack Finegan mainitsee Nasaretin olemassaolosta pronssi- ja rautakaudella sekä vahvana juutalaisena siirtokuntana ainakin 70. vuonna jaa.
Nasaretin puuttuminen kaupunkiluetteloista on mahdollista, mikäli kyseessä on ollut vain hyvin pieni kylä. Vanha testamentti on kirjoitettu huomattavasti ennen Jeesuksen aikaa, joten kaupungin puuttumisella Vanhasta testamentista ei ole merkitystä aiheen kannalta.