Keskustelu:Nationalismi

Wikipedia

"Rotu" oli lainausmerkeissä siksi, että se on käsitteenä (siis jossa muodossa sitä käytettiin nationalistisessa kansallisen olemassaolon retoriikassa) pseudotieteellinen, eikä vastaa nykyistä "rotu"-käsitteen käyttötapaa. Englanninkielisessä wikipediassa artikkelissa en:race käytetään historiallisesti usein samaa lainausmerkkeihin laittoa.JP 21:42 kesä 29, 2004 (UTC)

Minusta se voisi kyllä olla ihan ilman lainausmerkkejä ja rotu-artikkelissa selvenneittäisiin käsitettä. Yleensä lainausmerkkejä käytetään 1. lainauksiin, 2. osoittamaan, että sanaa on käytetty tavanomaisesta poikkeavassa merkityksessä 3. teosten nimissä selventämään niitä muusta tekstistä. Kahkonen 10:00 kesä 30, 2004 (UTC) muokkaus: Kahkonen 11:18 kesä 30, 2004 (UTC)

Joo, ei tämä minulle mikään kynnyskysymys ole, mutta eikö tuossa sitten täyty juuri tuo kakkoskohta?JP 11:43 kesä 30, 2004 (UTC)

Ei ihan. Kyllä tuota 'rotu'-sanaa on käytetty juuri siinä merkityksessä. Kahkonen 12:06 kesä 30, 2004 (UTC)

......

Tästä rotuasiasta vielä jonkun verran. Tekstissä on ilmoitettu, että genetiikka olisi kumonnut rotujaottelun. Minun mielestäni tämä on mutkien suoraksi vetämistä. Genetiikka on kumonnut ajatukset yli-ja aliroduista ja erilaiset kieliin perustuneet rodut. Mutta toisaalta samaan aikaan nykyään on menossa kansojen geenikartan paikantaminen. Y-kromosomeja vertaillaan ja yritetään löytää kansojen geneettisiä alkulähteitä ja rodullisia yhtäläisyyksiä. Luin tästä mm. Tieteen Kuvalehdestä.

Sitten kuulin radiosta Ylen Ykköseltä kuinka eräs muistaakseni kansatieteen ja etnologian professori kertoi siitä, että suomalaiset ovat itseasiassa suomalais-ugrilaisen kielen omaksunut germaaniROTUun kuuluva kansa. Hän kumosi lopullisesti teoriat suomalaisten itä-balttilaisesta rotu-alkuperästä. Hän avoimesti kuvaili suomalaisten germaanisten rotupiirteiden eroavaisuuksista Siperian suomalaiskansoihin. Tämä oli aivan asiallinen keskustelu ja kyseinen professori oli luennoinut tästä aiheesta. Tämä kaikki on siis pohjautunut nyky-genetiikkaan. Tulee muistaa, että nyky-genetiikalla ei ole yhtenäistä kantaa rotuihin. Joten tuollainen väite, että genetiikka olisi kieltänyt rotujen olemassaolon on mielestä neutraaliton ja propagandistinen. Siitä ei ole yhtä selvää nyky-genetiikan mielipidettä. Osa tutkijoista puhuu avoimesti esim. germaanirodusta, niin kuin em. professori, ja ei pidä sitä minään tabuna. Joku taas kieltää niiden olemassaolon, kun taas joku pitää sitä poliittisesti epäkorrektina aiheena ja tabuna, muttei kiellä rotujen olemassaoloa. Yhtä monta tulkintaa kuin tiedemiestäkin. Kiinnostava aihe. --Smörre 18. helmikuuta 2006 kello 23.10 (UTC)

---

Mites sellaiset hakusanat kuin patriotismi ja isänmaallisuus? Niitä ei ole nyt ollenkaan.

Sanoisin että aika höpö- ja mutu-artikkeli tällä hetkellä. Joku valtio-opin tai poliittisen historian tuntija saisi perata tekstin, vaikka tuo Hobsbaw'n kirja apunaan. Myös kieliasun kohennusta toivovan kyltin voisi kenties asettaa esiin. Crash 5. kesäkuuta 2006 kello 16.44 (UTC)

Sisällysluettelo 1 Kansallismielisyys ja nationalismi 2 Nationalismi puolesta ja vastaan- osio 3 Artikkelin tila... 4 Suomalaisten ja karjalaisten ero

[muokkaa] Kansallismielisyys ja nationalismi

Nyt on artikkelit kansallismielisyys ja nationalismi. Nuo kannattaisi yhdistää, koska ovat sama asia. --SM 20. helmikuuta 2006 kello 13.45 (UTC)

Mielestäni ne eivät ole aivan sama asia, joten niitä ei tulisi yhdistää. Isänmaallisuudella, patriotismilla, kansallismielisyydellä ja nationalismilla on kaikkilla jotain eroa. Kansallismielisyys on mielestäni lähinnä kansallismielisyyttä omaa kansaansa kohtaan, mutta ei välttämättä globaalia. Esim. kansallismielinen saattaa ajaa oman maansa itsenäisyyttä tai etuja, muttei tee näin globaalisti jokaisen kansan suhteen. Nationalismin globaaliin aatteeseen vannova kannattaa globaalia kansojen itsemääräämisoikeutta. Itse kyseisten aatteiden kannattajana ja niistä paljon lukeneena olen ymmärtänyt asian näin. Kansallismielisyys omaan kansaan kohdistuvaa, nationalismi globaalia. Kansallismielisyyden nimissä esim. voidaan hävittää toista kansaa, muttei nationalismin, koska nationalismi kannattaa kansojen itsemäärämisoikeutta.

Sitä paitsi artikkelien "nationalismi" ja "kansallismielisyys" sisältö ja ote aiheeseen ovat erilaiset. Nationalismi artikkelissa aihetta on enemmän käsitelty -isminä. Sitä paitsi pidän enemmän kansallismielisyys-artikkelista kuin nationalismi, vaikka tynkä onkin :) --Smörre 18. maaliskuuta 2006 kello 17.27 (UTC)

Käsitteillä saattaa olla se hienoinen ero, että kansallismielisyys on ikäänkuin käytäntö, ja nationalismi teoria, mutta sillä perusteella pitäisi tehdä omat artikkeli "oikeistosta" ja "oikeistolaisuudesta". Esittämästäsi erottelusta en sen sijaan ole samaa mieltä; nationalistitkin keskittyvät yleensä oman kansansa oikeuksiin, eivät ainakaan välttämättä muihin. Kansallismielisyys-artikkelin määritelmä oli lisäksi hyvin kyseenalainen rajaten fasistit ja muut imperialistiset kansallismieliset pois. Yhdistin. --ML 31. toukokuuta 2006 kello 12.23 (UTC)

"Nationalismin puolustajat voivat esimerkiksi Suomessa perustella kantaansa sanomalla, että isänmaallinen henki oli tärkeä Neuvostoliittoa vastaan käydyissä sodissa. Usein sortajia vastaan on taisteltu kansallisuusaatteen nimissä.". Mutta ne sodat liittyivät suursotaan, jota voidaan pitää suurelta osin nationalismin alkuunpanemana (neuvostokommunismiakin on ainakin joskus, etupäässä oikeistopiireissä, tulkittu isovenäläisen nationalismin ilmentymäksi). Artikkelin tapa käsitellä aihetta on muutenkin jotenkin naiivinpuoleinen. --ML 5. kesäkuuta 2006 kello 09.34 (UTC)

Ainakin tuommoista argumenttia usein tarjotaan, joten se sinänsä kuuluu esittää artikkelissa (ei sillä ole mitään tekemistä artikkelin sisällön kanssa, onko artikkelin väitteet hyviä vai huonoja - oleellista on, mitä aiheesta on sanottu). Tuo "sortajia" sana voi mennä hieman NPOV:n puolelle. Voisi kirjoittaa "Nationalistit sanovat, että ulkoista uhkaa vastaan on usein taisteltu kansallisuusaatteen nimissä". --128.214.200.98 5. kesäkuuta 2006 kello 09.38 (UTC)

Toki sen voi esittää, mutta pitäisi esittää (toisessa kohdassa) myös asian kääntöpuoli, eli että että myös se sortava osapuoli puolustaa toimintaansa varsin usein nationalismilla tai sitä lähellä olevilla ajatusmalleilla. Nationalismin ydinongelma, eli se että jonkun kansan nationalistisilla perusteilla ajamat tavoitteet ovat enemmän kuin usein ristiriidassa jonkun toisena kansan nationalismilla perustelemien tavoitteiden kanssa, pitäisi jotenkin esittää. --ML 5. kesäkuuta 2006 kello 09.43 (UTC)

Just do it --128.214.200.98 5. kesäkuuta 2006 kello 09.47 (UTC)

[muokkaa] Nationalismi puolesta ja vastaan- osio

Mitä hemmetin järkeä koko kyseisellä "puolesta ja vastaan"-osiolla on? Nationalismi on aivan tavallinen ideologia siinä missä liberalismi ja sosialismikin. Näissä kummassakaan aatteessa ei ole vastaavaa osiota. Minkä takia siis juuri nationalismiin on pistetty tällainen osio? Ei wikipedian tehtävänä ole kertoa eri puolten kannanottoja vaan kertoa ideologia sellaisena puhtaasti kuin se on, fakta faktan perään. Koko osion saisi poistaa tai sulauttaa tekstiin kunnolla. Wikipediasta tietoa hakeva osaa itse päättää kannattaako kyseisen ideologian periaatteita ja ajatuksia vai ei, ei siihen tarvita Wikipediaa viisastelemaan. Muutenkin koko artikkelia ja sen työstämistä leimaa nykyajan liberalistinen, monikultturistinen ja antinationalistinen henki, mitä näiden keskustelujen pohjalta olen huomannut. En väitä, että artikkeli pitäisi tehdä nationalismin näkökulmasta, mutta tässä artikkelissa nationalismiin ei suhtauduta vakavasti otettavana ideologiana vaan ollaan kokoajan jumiuduttu naiiveihin fraaseihin ja kriittiseen näkökulmaan.

Muutenkin koko jauhaminen nationalismin sodista on aivan turhaa ja naiivia, esimerkiksi tässä turhassa ja tyhmässä "puolesta ja vastaan"-kohdassa. Jokaiseen ideologiaan kytkeytyy sotia ja ideologioiden puolesta taistellaan aina. Isänmaan ja kansan puolustamista sodalla on käytetty syynä jo kauan ennen nationalismiakin. Vanhaa sosialistista propagandaa sellainen "nationalismi aiheuttaa sotia"-fraasi. Se on aiheuttanut sotia siinä missä liberalismi ja sosialismikin. Ideologiana nationalismi on aivan muuta kuin toista maata vastaan sotiminen. PS. Lisäksi tekstissä sanotaan "Suomessa monet pitävät isänmaallisuutta hyveenä". Eikö isänmaallisuus ole ollut hyve jo antiikin ajoista lähtien? Tuskin kukaan suomalainen isänmaanpetosta eli esim. vieraan vallan maahantunkeutumista tukevaa toimintaa suosii. --Smörre 12. heinäkuuta 2006 kello 23.18 (UTC)

Juu varmaan liberalismi on aiheuttanut sotia ja liittynyt niihin ihan samalla tavalla kuin nationalismi. Se että nationalismi on ollut monien syiden ainakin osittain taustatekijä, lähentelee sinänsä faktaa (esim. [1]). Mutta tuollaisissa puolesta/vastaan-osioissa ei ole tarkoitustaan ottaa kantaa argumenttien pätevyyteen, vaan kertoa mitä on esitetty. --ML 26. helmikuuta 2007 kello 13.34 (UTC)

[muokkaa] Artikkelin tila...

Smörren lisäykset varsinkin II-maailmansodan jälkeisestä tilanteesta ansaitsivat radikaalisuudessaan ja esseimäisyydessään revertin varsinkin kun lähteiden puutteesta on jo aiemmin valitettu. --ML 14. syyskuuta 2006 kello 20.01 (UTC)

En sanoisi, että isänmaallisuus on ollut hyve Antiikin ajoista lähtien. Keskiajasta kansallisuusaatteen muodikkuuteen saakka (1800-luvulla) suurimmalle osalle eurooppalaisista oli tärkeintä uskonto ja lojaliteetti omaa yhteisöää kohtaan. Valtio oli se, joka keräsi verot. Käsite "isänmaa" liittyy lähinnä romantiikkaan.

Kansallisuusaate on aate siinä missä muutkin. Näin meistä jokainen voinee vapaasti päättää kannattaako sitä vai ei ja mitä mieltä on siitä valtiosta, johon on sattunut syntymään. L.A.A 88.115.206.75 6. joulukuuta 2006 kello 12.39 (UTC)

[muokkaa] Suomalaisten ja karjalaisten ero

Artikkelissa suomalaiset ja karjalaiset on esitelty tapauksena, jossa etninen ero tai jako kahdeksi kansaksi on syntynyt uskonnon erilaisuuden vaikutuksesta. On kuitenkin kyseenalaista, ovatko suomalaiset ja karjalaiset koskaan olleet samaa kansaa. Jo esihistoriallisena aikana, ennen kristinuskon omaksumista, oli olemassa muinaissuomalaisia heimoja ja näistä erillinen muinaiskarjalainen heimo. Voidaan kyllä arvailla, että ehkä uskonnon erilaisuus myöhemmin esti karjalaisten ja suomalaisten sulautumisen yhdeksi kansaksi. 193.65.112.51 2. marraskuuta 2006 kello 13.53 (UTC)