Soukka
Wikipedia
|
|||
Espoon alueellinen jako | |||
Kaupunginosa nro | |||
Suurpiiri | Suur-Espoonlahti | ||
Pinta-ala | km² | ||
Väestö | |||
- Väkiluku | noin 8 000 | ||
- Väestötiheys | /km² | ||
Postinumerot | 02360 | ||
Osa-alueet | Ala-Soukka, Hanikka, Kasavuori, Munkkiranta, Soukanniemi, Soukanniitty, Suinonsalmi, Ylä-Soukka | ||
Lähialueet | Espoonlahti, Kaitaa, Nöykkiö, Suvisaaristo |
Soukka (ruots. Sökö) on Espoon 33. kaupunginosa Lounais-Espoossa Suur-Espoonlahden alueella.
[muokkaa] Varhaishistoria
Soukka on Espoon vanhinta aluetta. Vanhimmat löydetyt merkit asutuksesta Soukassa ovat varhaiselta metallikaudelta. Vanhan Soukan kylän alueelta on löytynyt pronssikauden hautaröykkiöitä.
Asiakirjalähteissä Soukka mainitaan ensimmäisen kerran 1540 - kirjoitusmuotona Soijckoby. Aikojen saatossa kylän nimeksi vakiintui kuitenkin ruotsinkielinen Sökö. Maanmittaushallitus (nyk. Maanmittauslaitos) vahvisti suomenkieliseksi nimeksi Soukka vuonna 1965.
1590-luvulla Soukan kylä muodostui yhdestä itsenäisestä tilasta ja sen alustalaisten rakennuksista. Kasvuvauhti oli verkkainen ja 1865 kylässä oli kaksi itsenäistä tilaa, joilla asui henkikirjojen mukaan 49 henkeä. Vuosisadan loppuun mennessä oli Soukan väkiluku kasvanut 103:een. 1700-luvun jälkipuoliskolla oli Helsingin edustalle ryhdytty rakentamaan Viaporin linnoitusta. Linnoitusta varten tiilten kysyntä kasvoi ja myös Soukan mailla ryhdyttiin valmistamaan tiiliä. Teollistuminen käynnistyi kunnolla vasta 1800-luvun lopulla, jolloin Espoonlahden pohjukkaan syntyi ensimmäinen teollisuusalue. Lähikylien tiilitehtaat ym. lisäsivät työvoiman kysyntää. Tämä puolestaan sai myös Soukan väkiluvun kasvamaan kun osa seudulle saapuvasta työvoimasta asettui Soukkaan asumaan.
1870-luvulla Soukanniemelle kasvoi tiivis puuseppien yhteisö, jonka toiminta jatkui 1930-luvun alkuun asti. Ensimmäisenä heistä oli Anders Viktor Lindström, menestyneimpänä Soukanniemen edustalla olevan Staffanin saaren eteläpuolen ostanut Johan Syrjänen. – Talvisin valmiit huonekalut kuljetettiin Helsinkiin reellä jäitä pitkin, kesäisin höyrylaivalla.
[muokkaa] Nykyaika
Soukka on elinvoimainen ja ajan hermolla elävä kaupunginosa. Ammentaen energiaa värikkäästä historiastaan, Soukka jatkaa kehittymistään. Soukka on tunnettu mm. venesatamastaan, keskustan kauniista suihkulähteestä sekä luonnonkauniista maastostaan, josta esimerkkinä on Espoonlahden rannalla kohoava Kasavuori, jo muinoin rannikon puolustusketjuun liittynyt merkkitulipaikka. Soukkaa juhlitaan monin tavoin, merkittävimpänä juhlana ehkäpä vuosittain heinäkuun toiseksi viimeisenä viikonloppuna järjestettävä Soukka-päivä.
[muokkaa] Aiheesta muualla
Pohjois-Espoo: Bodom | Kalajärvi | Lahnus | Lakisto | Luukki | Niipperi | Perusmäki | Röylä | Vanhakartano | Velskola |
Suur-Espoonlahti: Espoonlahti | Kaitaa | Latokaski | Nöykkiö | Saunalahti | Soukka | Suvisaaristo |
Suur-Kauklahti: Espoonkartano | Kauklahti | Kurttila | Vanttila |
Suur-Leppävaara: Karakallio | Kilo | Laaksolahti | Leppävaara | Lintuvaara | Lippajärvi | Sepänkylä | Viherlaakso |
Suur-Matinkylä: Henttaa | Matinkylä | Olari |
Suur-Tapiola: Haukilahti | Laajalahti | Mankkaa | Niittykumpu | Otaniemi | Pohjois-Tapiola | Tapiola | Westend |
Vanha-Espoo: Espoon keskus | Gumböle | Högnäs | Järvenperä | Karhusuo | Karvasmäki | Kaupunginkallio | Kolmperä | Kunnarla | Kuurinniitty | Muurala | Nupuri | Nuuksio | Siikajärvi | Vanha-Nuuksio |