Olaus Magnus
Wikipedia
Olaus Magnus Gothus (Magni, lat. suuri) (s. lokakuu 1490, Itä-Götanmaa - k. 1. elokuuta 1557, Rooma), ruotsalainen historioitsija, kirjailija, kartografi, Strängnäsin tuomiorovasti. Hänet tunnetaan parhaiten ensimmäisen Pohjoismaita kuvaavan kartan Carta marinan tekijänä ja Pohjoisten kansojen historian kirjoittajana.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koulutus
Olaus Magnus syntyi varakkaaseen Svinefotin (Sianjalka) porvarisperheeseen. Koulunkäynnin hän suoritti kotimaassaan Lindköpingin ja Västgeråsin kouluissa. Tämän jälkeen hän opiskeli Rostockissa ja todennäköisesti myös Kölnissä. Opinnot Saksan yliopistoissa kestivät yhteensä seitsemän vuotta. Opinnoissaan hän siis seurasi vanhempaa veljään Johannesta. Veljekset ottivat opintielle lähtiessään ajan tavan mukaan uuden sukunimen. Nyt oli käyttöä poikien isoisän isän sukunimelle Store, joka ajantavan latinankielisen version mukaan oli Magnus. Tällä nimellä veljekset on merkitty yliopistojen matrikkeleihin.
[muokkaa] Pappina
Valmistuttuaan maisteriksi sai Olaus paikan Upsalan tuomiokapitulin kaniikkina. Tämän virkansa ohella hän toimi myös Pohjolan anekaupan Norlannin alueen alempana asiamiehenä. Tehtävään liittyi myös tarkastusmatkoja, koska Rooma tarvitsi tehokasta anekauppaa kustannustensa peittämiseksi ja siksi keväällä 1518 Olaus teki ratsain matkan alueensa rajaseuduille ja kävi samalla myös Norjassa. Seuraavana vuonna hän teki vastaavan tarkastusmatkan Tornionjokilaaksoon. Näillä matkoilla kaniikki loi perustaa tulevalle kirjalliselle toiminnalleen, sillä hän havaitsi, että mitä syrjemmäksi matka joutui, niin sitä vanhakantaisimmiksi olot muuttuivat.
Vuonna 1522 Olaus Magnus nimitettiin Strängnäsin tuomiorovastiksi. Seuraavana vuonna hän sai tehtävän Kustaa Vaasan lähettiläänä ja hän matkusti Roomaan. Siellä hänen tehtävänsä oli suostutella paavi suostumaan ruotsalaisten piispannimitysvaatimuksiin. Matka ei suinkaan ollut hyödytön, sillä seraavan vuonna (1523) Olauksen vanhempi veli Johannes Magnus nimitettiin Ruotsin arkkipiispaksi.
[muokkaa] Ulkomailla
Rooman-matkansa jälkeen Olaus Magnus asui ulkomailla, työskennellen Kustaa Vaasan poliittisena ja taloudellisena lähettiläänä muun muassa Itämeren alueen hansakaupungeissa. Hänen vakinaiseksi asuinpaikakseen tuli Danzig, tuolloin Puolan suojeluksessa ollut vapaakaupunki. Danzigissa asui myös hänen vanhempi veljensä Johannes, joka oli asettunut sinne toimittuaan Puolan kuninkaan neuvonantajana.
Västeråsin valtiopäivät 1527 merkitsivät käännekohtaa Ruotsin kirkkohistoriassa. Kustaa Vaasan uskonnolliset uudistukset murskasivat kirkon vallan ja aloittivat luterilaisen uskonpuhdistuksen. Koska Olaus ja Johannes Magnus vastustivat uskonpuhdistusta ja pitivät yhä kiinni katolisesta uskostaan, erotti Kustaa Vaasa heidät 1530 kaikista kirkollisista tehtävistään ja takavarikoi samalla heidän Ruotsiin jääneen omaisuutensa kruunulle. Samalla veljekset menettivät mahdollisuuden palata Ruotsiin. Näin Olauksesta tuli hiippakuntansa menettäneen arkkipiispaveljensä sihteeri eli kansleri.
Olaus Magnus aloitti suuren Pohjolaa koskevan kartastonsa rakentamisen ja kokoamisen Danzigissa, missä hän asui kaikkiaan kymmenen vuotta. Tarkastusmatkat Ruotsin ja Norjan pohjoisilla alueilla olivat herättäneet hänen kiinnostuksensa alueen historiaan ja maantieteeseen. Euroopassa liikkuessaan hän oli havainnut, ettei Pohjolasta tiedetty paljoakaan. Harvat aluetta kuvanneet kartat, kuten keskiajan maantieteen erehtymättömänä auktoriteettina pidetyn Klaudios Ptolemaioksen Geographia -teos, antoivat siitä aivan virheellisen ja vääristyneen kuvan, minkä Olaus Magnus halusi omalla kartallaan korjata. Samalla kartta oli tarkoitettu propagandavälineeksi reformaatiota vastaan, ja siten sen piti osoittaa eteläisen Euroopan oppineille, miten suuren ja mielenkiintoisen alueen katolinen usko oli menettämässä reformaation myötä.
[muokkaa] Carta marina
Magnus-veljekset muuttivat 1537 Venetsiaan, jossa Olaus Magnuksen kartta painettiin ja julkaistiin kaksi vuotta myöhemmin. Kartan latinankielinen otsikko on CARTA MARINA ET DESCRIPTIO SEPTEMTRIONALIVM ERRARVM AC MIRABILIVM RERVM IN EIS CONTENTARVM DILIGENTISSIME ELABORATA ANNO DNI 1539 (suomeksi:Merikartta ja kuvaus pohjoisista maista sekä niissä olevista ihmeellisistä asioista, mitä suurimmalla huolellisuudella valmistettu Herran vuonna 1539). Karttaa ryhdyttiin kutsumaan sen otsikon ensimmäisten sanojen mukaan nimellä Carta marina, vaikka se ei olekaan varsinainen merikartta. Olaus Magnus itse kutsui karttaansa nimellä Carta gothica eli Gothian kartta.
Kartan kaksitoista vuotta kestäneen syntyprosessin aikana Olaus Magnus pyrki keräämään alueestaan mahdollisimman paljon tietoa. Hänellä oli omilta matkoiltaan huolelliset ja tarkat muistiinpanot ihmisistä, elintavoista ja luonnosta tekemistään havainnoista. Hän luki kaikki saatavilla olleet antiikin ja keskiajan kirjalliset kuvaukset Pohjoisista maista ja kansoista, sekä tutki edeltäjiensä piirtämiä karttoja. Hän käytti luultavasti hyväkseen myös aikansa merikarttoja ja purjehdusoppaita. Lisäksi hän hankki tietoja muilta Pohjolaa tunteneilta oppineilta. Heistä tärkein oli Trondheimin arkkipiispa Erik Walkendorf, jolta Olaus Magnus sai suurimman osan Norjaa, Islantia ja Grönlantia koskevasta materiaalistaan.
Pohjola sai Carta marinassa ensimmäistä kertaa historiassa tunnistettavan hahmonsa. Kartta ulottuu Islannista ja Skotlannista aina Vienanmereen ja Baltiaan saakka. Kartan kuvaamat maat ja meret on kuvitettu luonnollisilla ja mielikuvituksellisilla eläimillä, kuvilla eri valtakuntien ja alueiden sodankäyntitaktiikoista, elinkeinoista, uskonnollisista menoista ja erilaisista tavoista. Olaus Magnus kirjoitti kartan liitteeksi italian- ja saksankieliset selityskirjaset, joissa kuvailtiin tarkemmin näitä aiheita. Carta marinasta tuli nopeasti suosittu ja tärkein Pohjolaa kuvaava kartta sadaksi vuodeksi; tarkempi kuvaus syntyi vasta 1600-luvulla.
Kartta julkaistiin painoteknisistä syistä yhdeksänä eri lehtenä. Kun kaikki yhdeksän palaa asetetaan oikeaan järjestykseen, syntyy n. 170x125 cm suuruinen karttalehti. Aikoinaan Carta marina olikin maailman toiseksi suurin kartta. Kartan alkuperäisestä ensipainoksesta on säilynyt vain kaksi kappaletta, toinen on Münchenin kuninkaallisessa kirjastossa ja toinen Uppsalan yliopiston kirjastossa. Nämä alkuperäiset painokset ovat värittämättömiä ja vasta myöhempiin on lisätty väritys. Toisesta, vuonna 1572 Roomassa tehdystä painoksesta on säilynyt kymmenen kappaletta, joista yksi on Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa.
[muokkaa] Historia de gentibus septentrionalibus
Veljeksi muuttivat Venetsiasta Roomaan ja Johanneksen kuoleman jälkeen vuonna 1544 Olaus nimitettiin hänen jälkeensä Upsalan katoliseksi arkkipiispaksi. Arvonimi oli lähinnä kunnianosoitus, sillä sellaista katolista hiippakuntaa ei enää ollut olemassa. Roomassa Olaus paneutui tieteelliseen työskentelyyn, sillä nyt hänen ei enää tarvinnut huolehtia veljestään.
Ensiksi hän toimitti valmiiksi ja painetuiksi veljensä Johanneksen laatimat historianteokset eli Ruotsin kuningaskronikan ja Upsalan kirkonistuimen historian. Kirjat ovat tyyliltään melkoisen loistavia, mutta korostavat katolisuuden erinomaisia puolia. Näissäkin kirjoissa voidaan siis nähdä katolista propagandaa reformaatiota vastaan.
Vuonna 1555 ilmestyi Olaus Magnuksen pääteos Historia de gentibus septentrionalibus eli Pohjoisten kansojen historia. Tämä oli mittava teos. Ensimmäisessä latinankielisessä painoksessa on 22 kirjaa ja 476 lukua. Sivuja siinä on kaikkiaan 815. Kirja tuli kuuluisaksi heti ilmestyttyään ja se käännettiin heti useille eri kielille, joskin lähes aina lyhennettynä.
Kirja on ensimmäinen Euroopan alueen kansoista kirjoitettu ja valmistettu seikkaperäinen kuvaus. Kirja käsittelee alueen kulttuurihistoriaa hyvin moninaisesti ja ottaa samalla huomioon maantieteelliset seikat ja luonnonolosuhteet. Täten kirja on käsittelytavaltaan hyvinkin moderni.
Olaus Magnus piti tutkimuksensa perustana Aristoteleen oppeja, joiden mukaan kylmien seutujen asukkaat ja eläimetkin ovat voimakkaampia ja urhoollisempia kuin eteläisemmät rotujensa edustajat. Eniten kritiikkiä on kohdistettu kirjoittajan liioittelevaan tyyliin. Tämä kuitenkin on itse tutkimuksen kannalta toisarvoista ja nykytieteen valossa vielä helposti havaittavaa. Kuitenkin Olaus Magnus kirjoitti pääsääntöisesti oman aikansa kulttuurihistorialliselle perinteelle ja käyttämälleen aineistolle uskollisesti.
Kirjassa on runsas kuvitus, joka ehkä vielä korostaa liioittelevia teesejä. On muistettava, että kuvalaatat veistettiin Roomassa ja italialaisten veistäjien omat käsitykset ovat tuoneet väriä laattojen sisältöihin. Kuitenkin myös kuvitus tuo ilmi runsaasti tapoja ja tekemisiä, joista osa on kokonaan kadonnut, mutta joista osa oli vielä täyttä arkipäivää jopa 1800-luvulla. Näin on esimerkiksi maatalouden kuvituksen kanssa. Kalastuskuvat ovat hyvinkin eläviä ja pohjoisen kalastuksesta kertovia.
[muokkaa] Historia de gentibus septentrionalibusin kuvitusta
[muokkaa] Kuolema
Tämän hiippakunnattoman arkkipiispan, kirjailijan, historioitsijan ja kuolemaansa saakka paaville uskollisen katolisen elämänkaari sammui Roomassa 1. elokuuta 1557. Elämänsä viimeisen vaiheen hän vietti maannaisensa Pyhän Birgitan mukaan nimetyssä luostarissa. Hänet haudattiin kuuluisana miehenä Santa Maria dell'Anima-kirkkoon.
[muokkaa] Olaus Magnus ja italialaisia Suomessa
Vuosi 1518 tuli käänteentekeväksi Olaus Magnuksen elämässä. Paavin legaatti Johannes Angelus Arcimboldus, italialainen pappi, joka 1514 oli nimitetty Pietarin kirkon hyväksi tapahtuvan anekaupan yliasiamieheksi Pohjolaan, pyysi Olaus Magnuksen ala-asiamiehekseen Norrlannin laajalle alueelle. Matka alkoi ratsain keväällä 1518. Hän kävi myös Norjan puolella. Seuraavana vuonna hän oli Torniossa saakka. Lohenkalastusta tutkien hän kävi Ylitorniossa ainakin Pellossa saakka, koskapa sieltä Pellon nimi tuli Carta marinaan.
Näin kuvaa Olaus Magnus 1500-luvun Suomea: "Joskus Italiasta palaavat papit tuovat huvikseen mukanaan Pohjolaan kypressin juuresta tehtyjä levyjä, jotka muistuttavat värivivahteissaan riikinkukon pyrstöä ja niitä pidetään ihmeinä. Lasia ei käytetä lainkaan tai vain perin harvoin näiden kansojen pöydässä juopuneiden mellastuksen vuoksi."
