Osakunta

Wikipedia

Osakunnat ovat Suomen ensimmäisiä opiskelijajärjestöjä. Ne ovat yliopistoissa toimivia julkisoikeudellisia yhteisöitä, joista säädetään ylioppilaskunta-asetuksessa. Asetuksen mukaan osakuntien tarkoituksena on tukea ja kehittää jäsentensä henkisiä harrastuksia sekä edistää heidän sosiaalisia olojaan. Osakunnat ovat poikkitieteellisiä ja niiden jäseniä yhdistävät siteet samalle maantieteelliselle alueelle. Nykyään liittyminen osakuntaan on vapaaehtoista.

Alkuperäisinä Turun Akatemiaan 1643 perustettujen osakuntien perillisinä Helsingin yliopistossa on osakuntia, jotka vastaavat määrättyjä maan alueita. Sama alue voi kuitenkin olla kahden tai useamman osakunnan yhteisenä osakunta-alueena, kanta-alueena. Opiskelija voi kuulua vain yhteen Helsingin yliopiston osakuntaan. Lisäksi Teknillisessä korkeakoulussa on 1872 perustettu ruotsinkielinen osakunta. Muiden yliopistojen piirissä toimivat osakunta-nimiset järjestöt ovat myöhempää perua eivätkä ne ole samassa mielessä osakuntia kuin edellä mainitut.

[muokkaa] Suomen osakunnat

Suomessa on tällä hetkellä kaikkiaan 16 osakuntaa, joista 15 (4 ruotsin-, 11 suomenkielistä) toimii Helsingin yliopistossa ja yksi, ruotsinkielinen Teknologföreningen, Teknillisessä Korkeakoulussa. Näiden osakuntien asema on määritelty Yliopistolaissa (27.6.1997/645)^[1] sekä Ylioppilaskunta-asetuksessa (6.2.1998/116)^[2].

Akateemisessa järjestyksessä Helsingin yliopiston nykyiset osakunnat ovat:

Nylands Nation (NN)
Eteläsuomalainen osakunta (ESO)
Savolainen Osakunta (SavO)
Karjalainen osakunta (KO)
Hämäläis-Osakunta (HO)
Keskisuomalainen osakunta (KSO)
Kymenlaakson Osakunta (KyO)
Åbo Nation (ÅN)
Varsinaissuomalainen osakunta (VSO)
Satakuntalainen Osakunta (SatO)
Wiipurilainen osakunta (WiO)
Östra Finlands Nation (ÖFN)
Etelä-Pohjalainen Osakunta (EPO)
Vasa nation (VN)
Pohjois-Pohjalainen Osakunta (PPO)

Edellisten lisäksi Teknillisessä korkeakoulussa on yksi osakunta:

Teknologföreningen, joka edustaa ruotsinkielisiä tekniikan opiskelijoita.

Aiemmin Teknillisessä korkeakoulussa oli myös suomenkielinen osakunta Tekniikan ylioppilaat, mutta tämä lakkautettiin vuonna 1972^[3].

Muut osakuntajärjestöt ovat yksityisoikeudellisia yhdistyksiä. Esimerkiksi Turun yliopistossa on muutamia perinteikkäitä, 1900-luvun alussa perustettuja osakuntajärjestöjä:

Turun yliopiston pohjalainen osakunta (TPO)
Satakuntalais-Hämäläinen osakunta (SHO)
Turun yliopiston Savo-Karjalainen osakunta (SKO)
Turun yliopiston Varsinaissuomalainen Osakunta (TVO)

[muokkaa] Historiaa

Osakunnat instituutiona perustettiin Suomeen Turun Akatemiassa 1643, koska opiskeleva nuoriso tarvitsi päättäjien mielestä valvontaa. Tällöin ylioppilaat jaettiin kotiseudun perusteella maakuntiin, nationes, jonka jäsenet ovat kansalaisia, cives. Kullekin osakunnalle valittiin valvojaksi, inspehtoriksi, joku akatemian professoreista. Osakuntaan oli kuuluttava, eikä yliopistoon voinut kirjoittautua ellei ollut minkään osakunnan jäsen.

1800-luvun puolessa välissä osakunnat yritettiin korvata ylioppilastiedekunnilla, jotka jakoivat opiskelijat tiedekunnittain maakunnallisen jaon sijasta. 1850-luvun vapautuneempi ilmapiiri kuitenkin mahdollisti paluun osakuntajärjestelmään. Osakuntia kutsuttiin kuitenkin "osastoiksi" (afdelning), ei "kansakunniksi" (nation). Nykyinen sana osakunta onkin sanan afdelning käännös.

Osakuntaan kuulumisen pakollisuus jatkui aina vuoteen 1937, ja käytännössä lähes kaikki yliopisto-opiskelijat olivat osakuntien jäseniä aina vuoteen 1969, jolloin uuden lain myötä ylioppilaskunta lakkasi perimästä osakunnan jäsenmaksua oman jäsenmaksunsa yhteydessä. Aikana, jolloin yliopisto Helsingissä oli ainoa laatuaan ja sen johtava asema yhteiskunnan ylempien kerrosten kouluttajana Suomessa kiistaton, osakunnat kokosivat opiskelevan sivistyneistön tehokkaasti yhteen.

1800-luvun kansallinen aate eri aspekteineen sai innokkaita puolestapuhujia ylioppilaista ja useat osakunnat profiloituivat tietyn aatteen kannattajina. Tämä aiheutti eräiden osakuntien jakautumisen kielipohjalta, kun suomen- ja ruotsinmieliset ylioppilaat eivät kyenneet toimimaan samassa osakunnassa.

Osakunnat perustivat Suomen Ylioppilaskunnan (sittemmin Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta, HYY) yhteiseksi toimielimekseen 1868.

[muokkaa] Nykyinen toiminta

Osakunnat ovat poliittisesti sitoutumattomia. Niihin kuuluu jäseniä yliopiston kaikista eri tiedekunnista sekä kunkin osakunnan säännöistä riippuen myös muista korkeakouluista. Osakunnissa voi harrastaa monenlaista toimintaa kuorolaulusta retkeilyyn, akateemisesta pöytäjuhlinnasta urheiluun, strategiapeleistä ruuanlaittoon, teatteriesityksistä väittelyyn ynnä muuta.

Monet osakunnat tarjoavat jäsenilleen myös konkreettisempia sosiaalisia etuja, kuten asuntoja, stipendejä, kirjaston, ruokailumahdollisuuksia ja niin edelleen.

Helsingin yliopiston osakunnilla on kullakin oma inspehtori ja kuraattori.