Paikallishallinto

Wikipedia

	Tämän artikkelin määritelmä puuttuu tai on huonosti laadittu.
	Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Paikallishallinto tarkoittaa poliittisen päätöksenteon sellaista tasoa, joka on keskushallintoa – valtiota tai osavaltiota – alempi. Tällainen taso voi olla esimerkiksi lääni, maakunta, provinssi, alue tai kunta. Käytännöt paikallishallinnon tasojen ja niiden nimeämisen suhteen vaihtelevat suuresti eri maiden välillä, ja usein jopa maan sisällä. Esimerkiksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa on useita erilaisia paikallishallinnon muotoja. Erityisesti Englannissa järjestelmä on monimutkainen.

Nykyaikaisissa valtioissa paikallishallinnon rooli päätöksenteossa on usein pienempi kuin keskushallinnon, varsinkin koko valtiota koskevissa asioissa. Useimmiten paikallishallinnon yksiköillä on jonkinlainen oikeus kerätä veroja, mutta joissakin poliittisissa järjestelmissä paikallishallinto rahoitetaan keskushallinnon keräämillä veroilla. Veroja keräävillä paikallishallinnon yksiköillä on usein demokraattisesti valittu edustus.

Paikallishallinnon tehtäviin kuuluu usein toimintoja kuten koulujen ja terveyskeskusten ylläpito, katujen puhtaanapito sekä kaavoitus. Tällaiset tehtävät ovat usein kuntatason tehtäviä.

Suomessa paikallishallinnon tasot ovat ylhäältä alas lääni (6), maakunta (20), kihlakunta (90), seutukunta (77) ja kunta (432). Näistä ainoastaan kunnan tasolla toimii vaaleilla valittu edustuslaitos (kunnanvaltuusto). Kainuussa alkoi vuonna 2005 maakuntahallintokokeilu, jossa osa kuntien tehtävistä siirrettiin suoraan vaaleilla valitulle maakuntavaltuustolle.

Eri maissa olemassa olevia paikallishallinnon yksikköjä:

osavaltio, tasavalta - liittovaltion autonominen osa jossa on oma parlamenttinsa ja lainsäädäntönsä, mukaan lukien perustuslaki.
territorio - anglosaksisissa maissa (Yhdysvallat, Kanada) liittovaltiotason yksikkö, jolla ei kuitenkaan ole omaa parlamenttia tai lainsäädäntöä. Ranskassa territorioita ovat merentakaiset departementit.
maakunta, provinssi - jakaa maan osiin yhtenäisvaltiossa. Tyypillisesti jonkinlainen historiallinen jako. Johdossa yleensä nimitetty kuvernööri.
voivodikunta - maakunnan nimi Puolassa.
alue (oblast) entisen Neuvostoliiton maiden maakuntatasoinen hallintoyksikkö, jolla on tiettyä itsehallintoa. Suurimmilla kaupungeilla on oblastin asema. Sille rinnakkaisia ovat kansallisten vähemmistöjen tasavallat, joilla on suurempi itsehallinto.
alue (région) - Ranskan ensimmäisen tason jako (22+4), joka jakautuu edelleen departementteihin.
lääni - ruotsalaisperäinen maakuntatason hallintoyksikkö, jonka tehtävänä on valvoa kuntien toimia. Johdossa on nimitetty maaherra.
departementti - Ranskassa ja joissain Latinalaisen Amerikan maissa maakuntatason yksikkö. Ranskan 100 departementtia jaetaan 342 arrondissementtiin. Etelä-Amerikassa departementilla on yleensä presidentin nimittämä kuvernööri (Kolumbiassa myös valtuusto) ja se jakautuu kuntiin (Boliviassa provinsseihin).
kantoni - Sveitsissä osavaltio, muissa maissa maakuntatason yksikkö.
piiri, piirikunta (district, distrito, Bezirk, Kreis, okrug) voi olla useita kuntia kattava alue, tai jakaa ison kaupungin pienempiin osiin
kunta - (termi tulee useissa kielissä latinan sanasta communia, engl. municipality, Yhdysvalloissa lähes aina city) on tyypillisesti pienin paikallishallintoalue, jolla on valittu edustajisto.
kylä - jossain maissa on olemassa myös kylähallintoja.