Pajut
Wikipedia
| Pajut | ||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||
|
Pajut (Salix) kuuluvat haapojen kanssa pajukasvien (Salicaceae) heimoon. Pajujen suvussa on noin 450 kaksikotista varpu-, pensas- tai puumaista lajia. Suomessa erilaisia pajulajeja kasvaa noin 20.
Nopeakasvuisuutensa vuoksi pajuja hyödynnetään energiapuuna (vesipaju). Pajun kuoressa on salisyylihappoa, joka on tulehduskipulääke. Pajut ovat notkeita, ja nopeasti pitkän ohkaisiksi vitsoiksi kasvavina hyvin soveltuvia punontatöihin siinä missä rottinki tai bambukin. Useimmista pajuista voidaan valmistaa pajupilli.
Paju versoo uinuvista silmuista ja juurivesoista, ja on siksi vaikea hävitettävä. Perimätiedon mukaan pajukot saadaan katoamaan lopullisesti siten, että katkaistaan ne 7-8 päivää ennen mustaa- eli uuttakuuta[1].
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Lajeja
- halava – Salix pentandra
- hanhenpaju - Salix repens
- hietikkopaju - Salix repens subsp. argentea
- hopeasalava - Salix alba var. sericea 'Sibirica'
- huurrepaju - Salix daphnoides subsp. acutifolia
- härmäpaju - Salix daphnoides
- jokipaju - Salix triandra
- juolukkapaju - Salix myrtilloides
- kalvaspaju - Salix hastata
- kapealehtipaju - Salix repens subsp. rosmarinifolia
- kiiltopaju - Salix phylicifolia
- koripaju - Salix viminalis
- lettopaju - Salix myrsinites
- mustuvapaju - Salix myrsinifolia
- pohjanpaju - Salix lapponum
- punapaju - Salix purpurea
- raita - Salix caprea
- salava (piilipuu) - Salix fragilis
- talvikkipaju - Salix pyrolifolia
- tuhkapaju - Salix cinerea
- tunturipaju - Salix glauca
- valkosalava (valkopaju) - Salix alba
- vaivaispaju - Salix herbacea
- verkkolehtipaju - Salix reticulata
- villapaju - Salix lanata
- virpapaju - Salix aurita
