Seurakunta
Wikipedia
Seurakunta (kreikaksi ἐκκλεσία, ekklesia) on kristittyjen muodostama yhteisö. Suomessa sanalla seurakunta tarkoitetaan joko koko kristinuskoa uskontokuntana tai uskontokunnan paikallista yksikköä. Puhutaan esimerkiksi islamilaisesta seurakunnasta, evankelisluterilaisesta seurakunnasta tai helluntaiseurakunnasta.
Seurakunnan johtajana on yleensä joko oppinut maallikkosaarnaaja tai pappi. Seurakunnissa on yleisesti myös jonkinlainen luottamuselin, joka tekee hengelliseen työhön liittyviä päätöksiä.
Seurakunta on kristillisen käsityksen mukaan pyhä, erikseen ”Herralle erotettu” yhteisö ja ”pyhäin yhteys” erotuksena maallisista järjestöistä. Seurakunta on kristillisen uskon mukaan Jumalasta lähtöisin oleva yhteisö. Seurakunta on kristillisen opin mukaan pelastukseen johdattava yhteisö, koska se on pohjimmiltaan yliluonnollinen eli Pyhän Hengen kokoama, johtama ja elävöittämä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Evankelis-luterilaiset seurakunnat
Evankelis-luterilaisen seurakunnan johtajana toimii kirkkoherra eli johtava pappi. Luottamuselimenä evankelis-luterilaisessa kirkossa toimii seurakunnan työtä koskevia päätöksiä tekevä kirkkoneuvosto tai seurakuntaneuvosto. Ylintä päätösvaltaa käyttää seurakuntavaaleilla seurakunnan jäsenistä valittu kirkkovaltuusto ja seurakuntayhtymässä yhteinen kirkkovaltuusto.
Evankelis-luterilaisessa kirkossa kaikkea papistoa, sekä seurakuntapappeja että muissa tehtävissä olevia pappisvirkaan vihittyjä henkilöitä johdetaan ja valvotaan piispallisesti. Piispa on seurakuntien ja pappien ylin johtaja. Seurakunnat kuuluvat johonkin rovastikuntaan, joka puolestaan kuuluu johonkin piispan johtamaan hiippakuntaan. Seurakunnilla on kuitenkin laaja hallinnollinen, taloudellinen ja toiminnallinen itsehallinto.
Kirkon jäsen kuuluu siihen paikallisseurakuntaan, jonka alueella asuu. Seurakuntajako noudattelee pääsääntöisesti kuntajakoa. Seurakunnat voivat olla yksi- tai kaksikielisiä (suomi ja ruotsi). Mikäli saman kunnan alueella on useita seurakuntia, nämä seurakunnat muodostavat seurakuntayhtymän.
Hiippakunnan tuomiokapituli hoitaa papiston henkilöstöhallinnon lukuun ottamatta palkkaan ja rahaan liittyviä asioita, koska taloudenpidossaan seurakunnat ovat itsenäisiä. Papistolla on siten seurakunnan luottamuselimistä riippumatonta itsenäisyyttä hoitaa evankeliumin julistamiseen ja sakramentteihin liittyvät asiat.
Tunnustuskirjojen mukaan seurakunnalla on oikeus valita pappinsa (tutkielma Paavin valta ja johtoasema). Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa tämä koskee kirkkoherraa ja kappalaisia, jotka ovat vakinaisia papinvirkoja. Seurakuntapastorit nimittää tuomiokapituli.
Kirkkolaki määrää, että evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta huolehtii sen alueella tapahtuvasta hengellisestä kasvatuksesta ja opetuksesta, jumalanpalvelusten pitämisestä, kirkollisista toimituksista, sielunhoidosta, diakonia ja lähetystyöstä sekä kristillisen sanoman palvelu- ja julistustehtävistä.
[muokkaa] Seurakunnan hengelliset tehtävät
Kristillisen seurakunnan pyhäkössä järjestetään kokouksia, joita kutsutaan jumalanpalveluksiksi.
Seurakunnan hengellisen merkityksen pohdintaa kutsutaan kirkko-opiksi eli ekklesiologiaksi. Sitä tutkii akateemisessa teologiassa dogmatiikka.
[muokkaa] Katso myös
- Hiippakunta
- Rovastikunta
- Evankelis-luterilainen seurakunta