Mikkeli

Wikipedia

Mikkelin kaupunki


vaakuna	sijainti

www.mikkeli.fi

Sijainti

61°41′15″N, 27°16′25″E

[[{{{kihlakunta}}}]]

Perustamisvuosi

1838

Kuntaliitokset

Anttola (2001)
Mikkelin mlk (2001)
Haukivuori (2007)

Pinta-ala
- maa
- sisävesi

2127,21 km²
1715,54 km²
414,67 km²

Väkiluku
- väestötiheys

48 756 (28.2.2007)
28,5 as/km²

Työttömyysaste

{{{työttömyys}}} %

Kunnallisvero

18,75 %

Kunnanjohtaja

Jyrki Myllyvirta

Kunnanvaltuusto
{{{valtuusto-puolueet}}}

{{{valtuusto-koko}}} paikkaa
{{{valtuusto-paikat}}}

Kivisakasti, Mikkelin vanhin rakennus.

Mikkelin tuomiokirkko valmistui 1897, ja sen piirsi Josef Stenbäck.

Mikkeli (ruots. S:t Michel) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa, Itä-Suomen läänissä. Mikkeli on Itä-Suomen läänin pääkaupunki.

Kaupungissa asui vuoden 2007 alussa yli 48 000 ihmistä, ja sen pinta-ala on 2127 km², josta 415 km² on vesistöjä. Järviä ja lampia kaupungissa on noin 700. Väestötiheys on 28,5 asukasta/km². Keskustaajaman ja siihen välittömästi liittyvien Rantakylän ja Moisio-Tuukkalan alueiden ulkopuolella tiheämmin asuttuja alueita ovat Anttolan entinen kuntakeskus, Otavan taajama ja Haukivuoren Asemankylä.

Mikkeli sijaitsee Vuoksen vesistön ja Kymijoen vesistön välisellä vedenjakajalla. Kaupungin keskusta on Saimaan Savilahden rannalla. Kaupungin itäosien järvet kuuluvat Vuoksen vesistöön. Lännessä kaupunki tavoittaa Kymijoen vesistön Mäntyharjun reittiin kuuluvan Puulaveden. Pohjoispuolella kaupunki ulottuu Kyyvedelle, joka laskee Puulaveteen.

Mikkelin kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta valittiin 26. maaliskuuta 2007 Lahden kaupunginjohtajaksi. Hän ottaa viran vastaan kesällä 2007.

[muokkaa] Historiaa

Vanhimmat löydetyt merkit asutuksesta Mikkelin seudulla on kivikaudelta. Arkeologisia kaivauksia seudulla on tehty muun muassa Tuukkalan, Visulahden, Orijärven ja Kenkäveron rautakautisilla asuinpaikoilla. Mikkelin seutua pidetään savolaisen asutuksen syntypaikkana.

Vanhimmat kirjalliset maininnat nykyisen Mikkelin seudun asutuksesta ovat vuodelta 1323 Pähkinäsaaren rauhansopimuksesta, jolla Savilahden pogosta (novgorodilainen kirkko- ja hallintopitäjä) siirtyi Novgorodin hallinnasta Ruotsille. Nimen Mikkeli paikkakunta on saanut arkkienkeli Mikaelin mukaan viimeistään 1500-luvun alussa.

Saksalaissiirtokunnan jäseniä muutti Tarsalanjärven rannalle vuonna 1540, silloiseen Vesulahden (Visulahden) pitäjään.

1549 Mikael Agricola tarkastuskäynnillä Savilahdella.

Nuijasodassa surmattiin 23. tammikuuta 1597 yli 200 talonpoikaiskapinallista nuijamiestä Mikkelin pitäjän pappilassa Kenkäverossa.

Kustaa III:n sodassa 1788–1790 käytiin 13. kesäkuuta 1789 muutamia kilometrejä Mikkelin kirkonkylästä etelään Porrassalmella taistelu, jossa ruotsalaiset (suomalaiset) saivat torjuntavoiton ylivoimaisista venäläisistä.

Mikkeli sai kaupunginoikeudet 1838 Venäjän keisarilta Nikolai I:ltä. Vuonna 1831 perustetun Mikkelin läänin lääninhallitus siirtyi Heinolasta Mikkeliin 1843.

Sisällissodassa 1918 Mikkelistä tuli yksi paikkakunnista, joilta valkoisten toimintaa johdettiin. Talvi- ja jatkosodan aikana 1939–40 ja 1941–44 Suomen armeijan päämaja oli sijoitettu Mikkeliin ja sodanjohto istui Mikkelin keskuskansakoulussa. Nykyisin tämä vanha vuonna 1902 rakennettu koulurakennus on nimetty Päämajakouluksi, ja sen tiloissa toimii Päämajamuseo, jossa on muun muassa marsalkka Mannerheimin museoitu työhuone.

Päämajakaupunkina toimimisen muistoksi Mikkelin vaakunassa on kaksi ristikkäistä marsalkansauvaa sekä vuonna 1944 myönnetty neljännen luokan Vapaudenristi nauhoineen. Jatkosodan aikana Mikkelissä toimi myös saksalaisten yhteysesikunta Nord.

9. elokuuta 1986 Mikkelin torin laidalla räjähti poliisin piiritystilanteessa auto, jolla edellisenä päivänä KOP:n pankinkonttorin Helsingin Jakomäessä ryöstänyt mies oli paennut. Räjähdyksessä saivat surmansa pankkiryöstäjä ja yksi tämän kolmesta panttivangista. Tapahtumasarja tunnetaan Mikkelin panttivankidraamana.

Lääniuudistuksessa 1997 Mikkelistä tuli Itä-Suomen läänin pääkaupunki. Nykyisen Mikkelin koko ja muoto on kahden kuntaliitoksen tulosta: vuonna 2001 Anttola, Mikkelin maalaiskunta ja Mikkeli yhdistyivät uudeksi Mikkelin kaupungiksi. Vuonna 2007 Mikkeliin liitettiin Haukivuori.

[muokkaa] Poliittiset voimasuhteet

Poliittiset voimasuhteet kaupungin hallintoelimissä vuoden 2004 kunnallisvaaleissa eli valtuustokaudella 2005-2008:

Kaupunginvaltuusto (59 valtuutettua)

Kaupunginhallitus (11 jäsentä)

[muokkaa] Mikkelin kaupunginosat

Vielä toisen maailmansodan jälkeen Mikkelin kaupungin alue oli jaettu virallisesti kahteenkymmeneen numeroituun kaupunginosaan. Pelkkien numeroiden käyttö tässä yhteydessä hankaloitti hallinnollista käytäntöä, joten kaupunginvaltuusto teki vuonna 1951 päätöksen kaupunginosien, torien, puistojen ja aukeamien sekä eräiden erillisten alueiden ja vesistöjen nimien vahvistamisesta. Tämän vahvistuksen mukaisesti Mikkelin varsinainen kaupunkialue käsittää seuraavat kaupunginosat: Savilahti, Maunuksela, Kalevankangas, Kaukola, Nuijamies, Kirjala, Emola, Rokkala, Lähemäki, Tuppurala, Urpola, Kattilansilta, Pitkäjärvi, Lehmuskylä, Pursiala, Kenkäveronniemi, Tupala, Riutta, Peitsari, Saksala, Siekkilä, Oravinmäki, Tuukkala, Launiala, Laajalampi, Karila, Rantakylä, Vehkasilta, Tikkala, Otava, Anttola, Hovinmäki, Haukivuori, Tusku, Visulahti.

[muokkaa] Kylät

Mikkeliin (pl. Anttola ja Haukivuori) kuuluu seuraavia kyliä: Alamaa, Anianniemi, Asila, Haahkala, Haapataipale, Harjujärvi, Harjumaa, Haukkakorhola, Heinälahti, Helppanala, Hiirola, Hyyrylä, Häyrylä, Ihastjärvi, Kaipiala, Karstula, Korpijärvi, Koskentaipale, Kovala, Kyyhkylänniemi, Laitiala, Laurikkala, Liukkola, Marjoniemi, Moisio, Norola, Närvälä, Olkkolanniemi, Otava, Pajula, Parantala, Parkkila, Pekkola, Puttola, Rahula, Rantakylä, Rieppola, Riittilä, Rämälä, Sairila, Salmenkylä, Savonlahti, Seppälä, Soikkala, Suonsaari, Taipale, Tikkala, Tuukkala, Vanhala, Vanhamäki, Vatila, Vehmaskylä, Viljakkala, Visulahti, Vuolinko, Väänälä, Väärälä

[muokkaa] Koulutus

Mikkelissä on 28 peruskoulua, joissa on yhteensä 5 070 oppilasta. Lukioita Mikkelissä on neljä: Mikkelin Lyseon lukio ja Mikkelin yhteiskoulun lukio. Mikkelin Lyseon lukion yhteydessä toimii myös Mikkelin lyseon Lukion aikuislinja, sekä Otavassa toimii internaattina ja nettilukiona opetusta tarjoava Otavan Opisto. Mikael-koulussa tarjotaan kuulovammaisille esi-, perus- ja lukio-opetusta.

Korkeakouluopetusta Mikkelissä antavat Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Helsingin kauppakorkeakoulu. Lisäksi Helsingin yliopistolla, Lappeenrannan teknillisellä korkeakoululla ja Kuopion yliopistolla on toimipisteet Mikkelissä. Kaupungissa toimii myös Helsingin yliopiston mikrokuvaus- ja konservointilaitos. Yhdessä ne muodostavat Mikkelin yliopistokeskuksen. Aikuiskoulutusta tarjotaan mm. Mikkelin aikuiskoulutuskeskuksessa.

[muokkaa] Elinkeinoelämä

Mikkelin suurimmat teolliset työnantajat toimivat graafisen teollisuuden, elintarviketeollisuuden, puunjalostuksen ja sairaalatekstiilien aloilla.

Kaupungin lisäksi Mikkelin suurimmat työnantajat ovat osuuskauppa Suur-Savo, lihanjalostaja Järvi-Suomen Portti, painotalo Helprint Quebecor, elektroniikkaa ja teollisuuden pinnoitteita valmistava Savcor Group, parketista ja kaiuttimista tunnettu Olavi Räsänen sekä sairaalatarvikkeita tekevä Mölnlycke Health Care.

Muita huomattavia työllistäjiä ovat Savonlinja, Länsi-Savo, Ahlstrom Glassfibre, Mikkelin Puhelin ja Ristiinassa sijaitseva UPM:n vaneritehdas.

Kaupungissa toimii myös Elinkeinoelämän keskusarkisto (ELKA).

[muokkaa] Kulttuurielämä

Mikkelissä toimii kunnallisena laitoksina teatteri ja orkesteri. Mikkelin taidemuseossa on järjestetään säännöllisten näyttelyjen lisäksi kolmivuosittain kuvitustriennaali. Taidemuseon lisäksi kaupunki ylläpitää Päämajamuseota ja kulttuurihistoriaan keskittyvää Suur-Savon museota.

Kaupungissa järjestetään kesäisin klassiseen musiikkiin keskittyvät Mikkelin musiikkijuhlat, syksyisin Mikkelin balettijuhlat sekä talvella harrastajateattereille tarkoitetut Työväen näyttämöpäivät.

Kaupungissa toimii säännöllisesti kaksi kaupallista elokuvateatteria, Kinolinna ja Ritz.

Mikkelin keskustan tuntumassa, vanhalla kasarmialueella toimii yksityisen säätiön ylläpitämä Jalkaväkimuseo.

Mikkelin torin laidalla toimiva Mikkelin Valokuvakeskus järjestää vuosittain useita korkeatasoisia valokuvanäyttelyitä.

Kaupungissa toimii Mikkelin maakunta-arkisto, joka on yksi seitsemästä Valtionarkiston alaisesta laitoksesta. Mikkelin maakunta-arkistossa säilytetään muun muassa Neuvostoliitolle luovutettujen alueiden kirkonkirjoja.

[muokkaa] Liikenneyhteydet

Mikkeli sijaitsee valtateiden 5, 13 ja 15 sekä kantateiden 62 ja 72 risteyksessä Savon radan varrella.

Kaupungissa on myös lentoasema, josta on vuoteen 2005 saakka ollut yhteys Helsinki-Vantaan lentoasemalle.

Mikkelin satama sijaitsee Saimaan rannalla. Sillä on nykypäivänä vain matkailukäyttöä laivareitin ahtauden vuoksi. Aikaisempina aikoina satama on ollut myös matkustaja- ja rahtiliikenteen käytössä.

Etäisyydet lähikaupunkeihin maanteitse:

Heinola 95 km
Helsinki 232 km
Kouvola 118 km
Kuopio 163 km
Lahti 130 km
Lappeenranta 109 km
Jyväskylä 115 km
Pieksämäki 77 km
Savonlinna 104 km
Varkaus 90 km

[muokkaa] Ystävyyskaupungit

[muokkaa] Tunnettuja mikkeliläisiä

Antti Hackzell, entinen pääministeri
Kalle Holmberg, teatteri- ja oopperaohjaaja
Karo Hämäläinen, kirjailija
Johan Henrik Hästesko, eversti, teloitettu upseerikapinallinen
Raimo Häyrinen, urheiluselostaja
Jouko Innanen, pilapiirtäjä Jouko
Jussi Jääskeläinen, jalkapalloilija
Terhi Jääskeläinen, pianisti

Aake Kalliala, näyttelijä
Heikki Kinnunen, näyttelijä
Harri Kirvesniemi, hiihtäjä
Mikko Kolehmainen, meloja, olympiavoittaja
Eero Lehtonen, yleisurheilija
Rakel Liekki, kuvataiteilija, pornotähti
Voitto Liukkonen, urheiluselostaja

Raakel Lignell, tuottaja, juontaja
Erkki Liikanen, Suomen Pankin pääjohtaja
Mari Mörö, kirjailija
Kari Piippo, graafikko
Hannu Raittila, kirjailija
Olli Rehn, Euroopan komission jäsen
Arja Saijonmaa, laulajatar
Timo Väänänen, kanteleensoittaja

Tilapäisempää näkyvyyttä kaupungille ovat tuoneet muun muassa "Miljonääri-Jussi" Ville Loponen, Suomen Robinsonissa kilpaillut Mappela Lehtonen, "Liian hapokasta" Olli Hokkanen ja Miss Suomi -perintöprinsessa Joanna Väre.

[muokkaa] Uskontohistoriaa

Novgorodin ortodoksinen kirkollinen vaikutus alkaa noin 1220-luvulla.
Vanhimmat toistaiseksi löydetyt kristinuskoon liittyvät esineet on ajoitettu vuoden 1300 tienoille.
Savilahden pogosta liitettiin vuonna 1323 katoliseen Ruotsin valtioon.
Virallisesti katolinen aika Savilahden seurakunnassa päättyi vuonna 1527 ja alkoi evankelisluterilainen aika.
Mikael Agricola tarkastuskäynnillä Savilahdella 1549
Arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelema Mikkelin tuomiokirkko valmistui vuonna 1897.