Pygmit
Wikipedia
Pygmeiksi kutsutaan eräillä keskiafrikkalaisilla alueilla eläviä huomattavan pienikokoisia, yleensä metsissä eläviä kansoja. Pygmien keskipituus on alle 130 senttiä. Joskin muinoin ja vähemmän sekoittuneina muihin he ovat olleet vielä lyhyempiä.
Pygmien pienikokoisuus on lähinnä perinnöllistä, ja johtuu sopeutumisesta sademetsään. Läheisten savannien ihmiset ovat taas Afrikan pisimpiä, samoin ilmaston vaikutuksesta. Pygmit ovat geneettisesti hyvin kaukana muista kansoista. Viereiset kansat ovat geneettisesti lähempänä esimerkiksi saksalaista tai kiinalaista kuin heitä, ja ainut varsinaisesti muihin negroideihin yhdistävä seikka heillä on ihonväri. Joidenkin geenitutkijoiden mukaan maailmassa on kaksi geneettistä ihmislajia, pygmit ja muut.
Pygmeillä ei ole omaa kieltä, vaan he puhuvat samoja bantukieliä kuin pitkäkasvuisemmat naapurinsa. Sana pygmi on alkujaan kreikkaa. Pygmit käyttävät itsestään sellaisia nimityksiä kuin esimerkiksi mbuti tai bambuti. Antropologeille tunnetuin pygmikansa ovat juuri Kongon demokraattisessa tasavallassa Iturin metsässä asuvat bambutipygmit, joista Colin Turnbull julkaisi 1962 teoksensa The Forest People.
Alueen viimeaikaiset sekasortoiset sisällissodat ryöstelevine sotilasjoukkoineen ovat merkinneet pygmeille suuria uhkia, koska pygmiyhteisöillä ei juurikaan ole ollut kykyä puolustautua aseistautuneista miehistä koostuvia kurittomia sakkeja vastaan. Jopa kansanmurhasta on ollut puhetta. Joidenkin ryhmien piirissä pygmit nähdään eläiminä, joita voi mielensä mukaan tappaa. Pygmejä jopa ajoittain syödään muun ruuan puutteessa ja on myös tullut ilmi tarinoita siitä, että aseistautuneet sissit olisivat saattaneet leikata pygmeiltä ruumiinosia, kuten sukupuolielimiä onnenamuleteiksi.
[muokkaa] Viittaukset pygmeihin kirjallisuudessa ja musiikissa
Kirjailija Carl Sagan on kirjassaan The Dragons Of Eden spekuloinut, että kannabis olisi ollut ihmisen historian ensimmäinen viljelykasvi. Hän perustaa tämän päätelmän pygmien esimerkille. Pygmit olivat lähinnä metsästäjä-keräilijöitä kunnes he alkoivat kasvattamaan kannabista uskonnolliseen käyttöön. Saganin mukaan pygmit itse sanovat, että he ovat polttaneet kannabista "aikojen alusta asti".
Gabonin ja Zairen alueilla asuvan Fang-kansan Bwiti-kultti käyttää ibogaiinia, vahvaa hallusinogeenia uskonnollisissa menoissaan. He sanovat oppineensa iboga-juoman käytön pygmeiltä.
Pygmejä ja heidän hallusinogeenisten kasvien käyttöään käsitellään laulun sanoissa mm. suomalaisen proge-rock-yhtye Kingston Wallin kappalessa Have You Seen the Pygmi-mies? Myös J. Karjalainen laulaa "huumepilvestä" kappaleessaan nimeltä "Pygmit bailaa".
Mustanaamio-sarjakuvalehdessä on Mustanaamion ystävinä kääpiöheimo, joilla on salainen taito valmistaa kasveista uutettua erittäin tappavaa myrkkyä. Tarzan-sarjakuvissa pygmit nähdään usein hyvinkin epämiellyttävinä ja epäinhimillisinä.
Entinen belgialainen siirtomaavirkamies Jean-Pierre Hallet julkaisi 1960-luvulla muistelmansa (englanniksi nimeltään Congo Kitabu), jossa hän esitti pygmit sangen myönteisessä valossa rauhanomaisena, naapuriensa ahtaalle ajamana kansana. Hän mieltyi virkamiesaikoinaan pygmeihin ja näiden elämäntapaan ja koetti myös ajaa heidän asiaansa.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Baka Pygmien Kulttuuri, musiikki ja kuvat]
