Republic RC-3 Seabee
Wikipedia
| Republic RC-3 Seabee | |||
|---|---|---|---|
| Kuvaus | |||
| Tyyppi | kokometallirakenteinen kantavalla venerungolla varustettu amfibiokone | ||
| Miehistö | 1 | ||
| Matkustajia | 3 | ||
| Ensilento | marras-joulukuu 1945 | ||
| Valmistaja/suunnittelija | Republic Aircraft Corp./Percival Hopkins "Spence" Spencer | ||
| Mitat | |||
| Pituus | 8,5 m | ||
| Kärkiväli | 11,5 m | ||
| Korkeus | 3,35 m | ||
| Vesikoneen syväys | 46 cm | ||
| Huippunopeus | 193 km/h | ||
| Matkanopeus | 166 km/h | ||
| Toimintamatka | 540 km (täydellä kuormalla) | ||
| Nousumatka (pyörillä) | 250 m | ||
| Nousumatka (vesiasussa) | 300 m | ||
| Painoja | |||
| Tyhjäpaino | 935 kg | ||
| Lentopaino | 1.430 kg | ||
| Voimanlähde | |||
| Moottori | ilmajäähdytteinen 6-sylinterinen Franklin 6A8-215-B8F tai -B9F | ||
| Teho | 215 hv | ||
| Potkuri | 2-lapainen Hartzell-säätöpotkuri reverssimahdollisuudella | ||
| Polttoaineen kulutus | 61 l/h (matkanopeudella) | ||
Republic RC-3 Seabee oli Yhdysvalloissa valmistettu pieni amfibiokone.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Tausta
Seabee alkoi yksityishenkilön toteuttamana hankkeena. Percival H. (Spence) Spencer lensi puurakenteisen Seabeen prototyypillä vuonna 1941. Hän oli suunnittellut lentokoneita aiemminkin ja vuonna 1937 hän oli aloittanut Vincent Larsenin kanssa suunnittelemaan lentovenettä nimeltään Spencer Larsen SL-12. Spencer kuitenkin erkani hankkeesta ja Long Islandilla (New Yorkin osavaltiossa) vuonna 1940 rakensi paremman vesikoneen, joka sai nimekseen Spencer S-12 Amphibian Air Car. Se oli kaksipaikkainen rinnakkainistuttava lentovene, jonka voimalaitteena oli 110 hevosvoimainen ilmajäähdytetty Franklin-mäntämoottori ja työntöpotkuri. Toinen maailmansota poisti tarpeen tällaisen harrastealuksen käytöltä.
Toisen maailmansodan jälkeen Spencer työskenteli Republic Aircraft Corporation-lentokonetehtaassa, joka etsi myös harrastekoneideoita uusien sotakoneiden kysynnän lopahdettua sodan loppupuolella. Spencer myi oikeutensa Amphibian Air Car-lentokoneeseen Republicille joulukuussa 1943. Hän sai tehtäväkseen muuttaa kone kokometalliseksi. Kone muuttui kolmipaikkaiseksi. Yhtiä nimesi sen uudestaan: Republic RC-1 Thunderbolt Amphibian. Tavoite oli myydä sitä 3500 dollarilla, mutta hinta nousi 12000 dollariin. RC-1 ei vastannut hintatasoonsa kohdistuvia odotuksia, joten sen suunnittelu aloitettiin kokonaan uusiksi.
Koneesta tuli 4-paikkainen ja nimeksi tuli RC-3 Seabee. Nyt kone oli yksinkertaistettu, siihen meni esim. vain 3400 niittiä kun edellinen versio olisi tarvinnut 9650 niittiä. Kokoonpanoaika putosi 2500 tunnista 400 tuntiin!
Myyntitavoite oli ollut 6000 konetta, mutta koneita tehtiin vain 1076 kappaletta. Tuotanto päättyi vuonna 1948.
[muokkaa] Käyttö
Kone sopi hyvin käyttöön maissa joilla oli paljon rannikkoa, järviä ja saaria, ja erämaa-alueita. 1940-luvun lopulta jatkuen koko 50-luvun Seabee oli yksi suosituimmista koneista mm. ambulanssikoneena tehtävissä joissa jouduttiin laskeutumaan ja nousemaan erämaiden pieniltä järviltä. Näissä tehtävissä kone palveli pääasiassa Kanadassa ja USA:ssa, mutta myös mm. Norjassa (17), Ruotsissa (n. 30) ja Suomessa (2 kpl).
[muokkaa] Käyttö Suomessa
Kone OH-EGA oli ensimmäinen toisen maailmansodan loppumisen jälkeen Suomeen maahantuotu lentokone. Sen omistaja - lisenssiviranomaisen mielestä tarpeeksi iso tuontiluvan antamiseksi - oli Enso-Gutzeit Oy. Kone lennettiin tehdasuutena Helsinkiin syksyllä 1947 ja rekisteröitiin Suomen ilma-alusrekisteriin 14. marraskuuta 1947. Koneen asemapaikkana oli Savonlinnan Laitaatsilta ja ohjaajana toimi hävittäjä-ässä, lentomestari Yrjö Turkka, myöhemmin Martin Turkka. Konetta käytettiin henkilökuljetusten lisäksi uittojen valvontaan. OH-EGA tuhoutui laskettuaan pyörät alhaalla Imatran Kaukopään Saunarantaan 30. syyskuuta 1958 mennen ympäri ja se poistettiin rekisteristä tuhoutuneena 8. syyskuuta 1959.
Toinen suomalainen Seabee, OH-SBB, rekisteröitiin kesäkuussa 1951 helsinkiläiselle Olavi Peltoselle, myöhempien käyttäjien ollessa Pohjolan Voima Oy (henkilökuljetukset 1952-1964), Veikko Asikainen, S.W. Särkkä ja Selma-Kaarina Lappalainen. Pohjolan Voiman toimesta Atomienergia Oy käytti OH-SBB:tä uraanin etsintään vuosina 1957-1958 alkaen. OH-SBB tuhoutui Puumalan Pistohiekalta 6. elokuuta 1967 sakattuaan lentoonlähdössä pystyyn järveen. OH-SBB poistettiin rekisteristä 28. syyskuuta 1967.
[muokkaa] Museokoneita Suomessa
Päijät-Hämeen ilmailumuseossa on Republic RC-3 Seabee tunnukseltaan OH-EGA.
[muokkaa] Lähteet
- Ritaranta, Eino (2004): Suomen Ilmailuhistoriallinen Lehti, 3/2004: Republic Seabee, äänekäs pörriäinen. InScale 72 Production, Forssa. ISSN 1237-2315.
- Paronen, Heikki (2004): Suomen Ilmailuhistoriallinen Lehti, 1/2004: Pohjolan Voima Oy:n lentotoiminta 1952-1964. InScale 72 Production, Forssa. ISSN 1237-2315.
