Rolf Lagerborg
Wikipedia
Rolf Lagerborg (1874–1959) oli suomalainen filosofi ja filosofian professori. Hän väitteli filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistosta ja astui Åbo Akademin filosofian professoriksi vuonna 1932 Edvard Westermarckin jäätyä eläkkeelle. Hänen ajattelunsa, jossa keskeisenä olivat moraalifilosofiset kysymykset, muistutti Westermarckin ajattelua, ja hänet tunnettiin samoin uskontokriitikkona. Lagerborg jakoi myös Westermarckin naturalistisen maailmankuvan. Lagerborg jäi eläkkeelle professorin virasta vuonna 1942.[1]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Teoksia
- Moral i vardande (1937)
- Ord och inga visor - andras och egna - från ett folkvälde på villovägar. 2 genomsedda upplagan. (Åbo, 1946)
- Edvard Westermarck och verken från hans verkstad under hans tolv sista år 1927-39. Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland nr 334. (Helsingfors, 1951)
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Hertzberg, Lars: Filosofiska institutionen - en historik, Åbo Akademi.
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Jalava, Marja: "Kokonainen elämä on ihmisen pyhin oikeus". Rolf Lagerborgin seksuaaliradikalismi ja ylempien yhteiskuntaryhmien keskinäiset esiaviolliset suhteet 1900-luvun alun Suomessa. Pro gradu, Marraskuu 1997, Helsingin yliopisto.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Andersson, Timo: Totuus paljastuu sille joka epäilee