Rongorongo

Wikipedia

Rongorongo-kirjoitusta.

Rongorongo on yksi kolmesta Pääsiäissaarella, rapanuin kielessä käytetystä kirjoitusjärjestelmästä. Kaksi muuta ovat ta'u ja mama, jotka ovat rongorongolle läheistä sukua, eikä niiden itsenäinen asemakaan ole kiistaton. Rongorongon tulkitsemista on yritetty, mutta siinä ei ole toistaiseksi onnistuttu. Joskus on myös esitetty, ettei rongorongo olisi lainkaan kirjoitusta.

Viimeiset rongorongon ymmärtäjät ryöstettiin tiettävästi orjiksi Peruun vuonna 1862. Näihin päiviin asti on säilynyt 26 kivilaattaa, joissa on rongorongolla kirjoitettua tekstiä. Merkkejä on yhteensä noin 14 000. Sanan "rongorongo" merkityksestä ei ole varmaa tietoa, mutta kiribatin kielellä se tarkoittaisi "kirjoitettua viestiä".

Rongorongoon liittyy parikin avointa kysymystä. Onko se lainkaan kirjoitusta ja jos on, keksivätkö pääsiäissaarelaiset sen itsenäisesti, vai omaksuivatko he kirjoituksen Perusta tai Kiinasta vai keksivätkö he sen nähtyään saarella ensimmäistä kertaa vuonna 1770 käyneiden eurooppalaisten kirjoitusta? Mikäli rongorongo olisi ollut olemassa ennen eurooppalaisten vierailua, se olisi vanhin tunnettu kirjoitusjärjestelmä koko Polynesiassa ja vahvistaisi ajatusta, että kirjoitus on kehittynyt riippumattomasti useassa eri paikassa. Eräissä rongorongon merkeissä on hämmästyttävää yhdennäköisyyttä induskulttuuriin kirjoituksen kanssa ja 1900-luvun alkupuolella eräät tutkijat vakavissaan esittivät, että kirjoitus olisi kulkeutunut Intiasta saakka, mutta nykyisin tätä pidetään mahdottomana.

Ehkä todennäköisintä on, että rongorongo on melko pitkälle kehittynyttä kirjoituksen esimuotoa, joka sisältää sekä foneettisia että kuvaelementtejä, olematta vielä varsinaista kirjoitusta. Venäläisen tutkijaryhmän, joukossa mayojen hieroglyfejä avannut Juri Knorosov, mukaan rongorongoa voidaan verrata Egyptin hieroglyfikirjoitukseen sen varhaisessa kehitysvaiheessa.^[1]