Kieli
Wikipedia
"Kielellä tarkoitetaan ensisijaisesti ihmisten käyttämiä luonnollisia kieliä, jotka tavallisesti toteutuvat puheviestintänä. Yksittäiset kielet ovat mahdollisia, olemassa, ihmislajin kielikyvyn ansiosta. Puhetta myötäilee ja tukee sanaton viestintä. Luonnolliset kielet ovat symbolisia ja niissä on useita osajärjestelmiä. Kielissä on rakenne, joka palvelee tai täyttää ihmiselle tärkeitä funktioita, ja tämä toteutuu kielenkäyttöprosessina. Kielen rakenne ei ole staattinen järjestelmä, vaan sallii paljon vaihtelua esimerkiksi maantieteellisesti, sosiaalisesti ja käyttötilanteen mukaan. Kieli on keskeisimpiä ihmisyyttä luovia tekijöitä. Kieltä on tarkasteltava monesta näkökulmasta. Toisaalta se on autonominen järjestelmä, toisaalta sosiaalinen, kulttuurinen, mentaalinen, biologinen ja kognitiivinen ilmiö. On erilaisia käsityksiä autonomisen kielijärjestelmän suhteesta muihin mainittuihin ulottuvuuksiin, eli kielen rakenteen, tehtävien ja kielenkäyttöprosessien keskinäisistä suhteista." –Fred Karlsson, Yleinen kielitiede (Yliopistopaino 1998)
Kieli on järjestelmä, jossa ihminen ilmaisee ajatuksensa kielellisillä merkeillä, abstraktioilla. Näitä merkkejä nimitetään kielellisiksi ilmauksiksi. Puhutuissa kielissä kuuluvia (auditiivisia) merkkejä tuotetaan puhe-elimillä. Kirjoitetussa kielessä kielelliset ilmaukset on tehty silmin nähtäviksi eli luettaviksi. Viitotuissa kielissä kielelliset ilmaukset ovat visuaalisia, eivät auditiivisia. Kieliä tutkii kielitiede.
Kieli on kommunikoinnin ja abstraktin ajattelun väline. Sitä on pidetty eräänä olennaisena erona ihmisen ja muiden eläinten välillä. Useimmat eläimet tosin viestivät jollakin tavalla, mutta ihmiskieli on kehittynyt selvästi pisimmälle. Eräät kädellisten yksilöt, kuten simpanssit ja gorillat, ovat ihmisten koulutuksessa oppineet ilmaisemaan monimutkaisiakin käsitteitä viittomilla.
Kieli mahdollistaa abstraktina ajatteluna tulevaisuuden ja menneisyyden käsittelyn. Se laajentaa olemisen tulemiseksi. Kieli siis laajentaa ja tehostaa niiden vasteiden määrää, joilla yksilö voi sopeutua ympäristöönsä, erityisesti yhteisönä, yhteistyötä tekevänä yksilöiden kokonaisuutena. Kielen syntyminen on ilmeisesti ollut laukaiseva tekijä tieteen, taiteen ja teknologian syntyyn.
Eläinten ja hyönteisten viestintä tapahtuu myös kemiallisen "kielen" välityksellä, esimerkkinä reviirin rajojen merkitseminen hajuilla. Kemiallisella kielellä on merkitystä myös ihmisten viestinnässä. Ihmisellä on esim. kyky tunnistaa jollain merkitystä omaavalla tasolla vastakkainen sukupuoli, jolla on mahdollisimman erilainen immuunijärjestelmä. Evoluution kannalta tämä takaa jälkeläisille mahdollisimman monipuolisen immuunijärjestelmän, siis eloonjäännin.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ihmisen kielet
Luonnollisen kielen piirteitä ovat seuraavat:
- Se on kehittynyt vuosituhansien aikana jossakin ihmisyhteisössä.
- Se on jonkun yksilön ensikieli eli äidinkieli, jonka hän on lapsena omaksunut (ei opiskellut tietoisesti).
- Sitä käytetään erilaisissa tilanteissa yhteydenpitovälineenä ja maailman hahmotustapana.
[muokkaa] Kielten luokittelu ja kielikunnat
Maailmassa on tuhansia kieliä. Tavallisesti arvio liikkuu 6 000 kielen paikkeilla. Se vaihtelee kuitenkin tuhansilla puoleen ja toiseen, koska kielen ja murteen välille on mahdotonta vetää selkeää rajaa.
Luonnolliset kielet luokitellaan
- typologisesti tyyppeihin (lingvistinen typologia eli kielitypologia)
- genealogisesti kielikuntiin (historiallis-vertaileva eli komparatiivinen kielentutkimus).
[muokkaa] Keinotekoiset kielet
- Kansainväliset apukielet. Tunnetuimpia apukieliä ovat muun muassa
- volapük (1880)
- esperanto (1887)
- ido (1907)
- novial (1928)
- interlingua (1951)
- lingua franca nova (1965)
- Muut keinotekoiset kielet
[muokkaa] Formaalit kielet
Formaaliset kielet, esim. tietokoneen ohjelmointikielet
[muokkaa] Triviaa
Ranskalaiset Kielitieteen ja esihistoriallisen antropologian tutkijat ovat tutkineet yli tuhatta kieltä ja huomasivat että papa-sana esiintyy noin kahdessa kolmesta kielestä. Noin 70 prosentissa kielistä papa tai läheisesti samantapainen sana (äänne) tarkoittaa isää tai miespuolista sukulaista isän puolelta.
Kanariansaarilla (Espanja), Gomeralla esiintyy erikoinen kieli silbo, joka on viestimistä viheltämällä. Viheltäen voidaan muodostaa neljä vokaalia ja konsonanttia, joita yhdistelemällä voidaan ilmaista noin 4000 eri sanaa. Viheltämistä ei sinällään voi pitää puhumisena, mutta viestintämenetelmänä, kuten viittomakielikin, se on erittäin toimiva.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Leakey, Richard (1995): Ihmiskunnan juuret. (Alkuteos: The Origin of Humankind, 1994.) Suomentaneet Juha Valste ja Anne Petäinen. Porvoo: WSOY. ISBN 951-0-20039-5.
