Saksan liitto
Wikipedia
Saksan Liitto (Deutscher Bund) oli vuonna 1815 Wienin kongressissa muodostettu löyhä valtioliitto. Sillä oli samat rajat kuin Pyhällä saksalais-roomalaisella keisarikunnalla kolmikymmenvuotisen sodan päättäneen Westfalenin rauhan (1648) jälkeen Flanderia lukuun ottamatta, mutta nyt liiton valtiot olivat täysin itsenäisiä.
[muokkaa] Jäsenet
Saksan valtioiden määrä väheni Pyhän saksalais-roomalaiset keisarikunnan 350–390:stä vain 39:ään. Jäsenmaat 1815:
- Itävallan keisarikunta (ilman Galitsiaa, Unkaria, Transylvaniaa, Bukovinaa, Lombardia-Venetsian kuningaskuntaa, Dalmatiaa ja Kroatiaa)
- Itävallan arkkiruhtinaskunta (jaettiin Ylä- ja Ala-Itävaltaan 1849)
- Böömin kuningaskunta
- Kärntenin herttuakunta (Carinthia)
- Krainin herttuakunta (Carniola)
- Görz ja Gradiscan suuriruhtinaskunta (Gefürstete Grafschaft) (Gorizia ja Gradisca)
- Istrien markiisikunta (Istria)
- Määrin markiisikunta
- Salzburg
- Itävallan Sleesia
- Steiermark (Styria)
- Triesten valtio
- Tiroli
- Vorarlberg
- Preussin kuningaskunta (Ilman Posenia, Itä-Preussia ja Länsi-Preussia)
- Brandenburg
- Pommeri
- Reininmaa (vuoteen 1822, Niederrhein ja Jülich-Kleve-Berg)
- Saksin provinssi
- Sleesian provinssi
- Westfalen
- Baijerin kuningaskunta
- Saksin kuningaskunta
- Hannoverin kuningaskunta (vuodesta 1837 Yhdistyneen kuningaskunnan hallitsema)
- Württembergin kuningaskunta
- Badenin suuriruhtinaskunta (suuriruhtinaskunta vuodesta 1806)
- Hessen-Darmstadtin suuriruhtinaskunta
- Mecklenburg-Schwerinin suuriruhtinaskunta
- Mecklenburg-Strelitzin suuriruhtinaskunta
- Luxemburgin suuriruhtinaskunta (Hollannin kuninkaan hallitsema)
- Sachsen-Weimar-Eisenachin suuriruhtinaskunta
- Oldenburgin herttuakunta (suuriruhtinaskunta vuodesta 1829)
- Anhalt-Dessaun herttuakunta (Anhaltin herttuakunta vuodesta 1863)
- Anhalt-Bernburgin herttuakunta (suku sammui 1863)
- Anhalt-Köthenin herttuakunta (suku sammui 1847)
- Braunschweigin herttuakunta
- Sachsen-Gotha-Altenburgin herttuakunta (hallitsijasuku päättyi 1825)
- Sachsen-Coburg-Saalfeldin herttuakunta (Sachsen-Coburg-Gotha vuodesta 1826)
- Sachsen-Meiningenin herttuakunta (Sachsen-Meiningen-Hildburghausen vuodesta 1826)
- Sachsen-Hildburghausenin herttuakunta (Sachsen-Altenburg vuodesta 1826)
- Holsteinin ja Lauenburgin herttuakunta (Lauenburg aluksi Hannoverin hallitsema, Tanskalle 1815; personaaliunioni 1864; Schleswigin vuodesta 1848)
- Schleswigin herttuakunta
- Limburgin herttuakunta (Luxemburgin menetettyä osan maistaan itsenäistyneelle Belgialle, Limburgin provinssi korotettiin vuodesta 1839 herttuakunnaksi ja liitettiin Saksan liittoon korvauksena)
- Nassaun herttuakunta, johon kuuluivat Nassau-Weilburgin ja Nassau-Usingenin herttuakunnat
- Lippen ruhtinaskunta (pääkaupunkina Detmold)
- Schaumburg-Lippen ruhtinaskunta
- Schwarzburg-Sondershausenin ruhtinaskunta
- Schwarzburg-Rudolstadtin ruhtinaskunta
- Reuß-Ebersdorfin ruhtinaskunta (luopui kruunusta Reuß-Schleizin hyväksi 1848)
- Reuß-Schelizin ruhtinaskunta
- Reuß-Lobensteinin ruhtinaskunta (hallitsijasuku päättyi 1824)
- Waldeck-Pyrmontin ruhtinaskunta
- Hohenzollern-Hechingenin ruhtinaskunta (liitettiin Preussiin 1850)
- Hohenzollern-Sigmaringenin ruhtinaskunta (liitettiin Preussiin 1850)
- Liechtensteinin ruhtinaskunta
- Hessen-Kasselin vaaliruhtinaskunta (elektoraatin asema 1803)
- Hessen-Homburgin vaaliruhtinaskunta (aluksi osa Hessen-Darmstadtia, itsenäinen vuodesta 1816 ja liittyi liittoon 1817; hallitsijasuku päättyi 1866, liitettiin Hesseniin, mutta seuraavana vuonna Preussiin)
- Lyypekin vapaakaupunki
- Frankfurt am Mainin vapaakaupunki
- Bremenin vapaakaupunki
- Hampurin vapaakaupunki
[muokkaa] Liiton loppu
Liitto hajosi Preussin ja Itävallan väliseen sotaan vuonna 1866. Preussi ja Itävalta sotivat Schleswig-Holsteinista, Preussi voitti seitsemässä viikossa ja liiton päätyttyä Preussi liitti itseensä Holsteinin, Hannoverin, Nassaun, Hessenin elektoraatin ja Frankfurtin vapaakaupungin. Limburgista tuli Alankomaiden provinssi. Muista liiton maista muodostettiin Preussin kuningaskunnan ja Otto von Bismarckin johdolla Saksan keisarikunta. Ulkopuolelle jäivät tällöin Itävallan keisarikunta, Liechtenstein ja Luxemburg.
[muokkaa] Saksan keisarikunnan alku
Saksan keisarikuntaa perustettaessa Saksa koostui 26 valtiosta. Preussin kuningas kruunattiin keisariksi 18. tammikuuta 1871 Pariisissa Versaillesin peilisalissa. Saksan–Ranskan sota päättyi kymmenen päivää myöhemmin aselepoon.
Saksan keisarikunnan osat:
- Preussin, Baijerin, Saksin ja Württembergin kuningaskunnat.
- Baden, Hessen(-Darmstadt), Mecklenburg-Schwerin, Mecklenburg-Strelitz, Oldenburg ja Saksi-Weimar (suuriruhtinaskuntia)
- Anhalt, Braunschweig-Wolfenbüttel, Saksi-Altenburg, Saksi-Coburg-Gotha ja Saksi-Meiningen (herttuakuntia)
- Lippe-Detmold, Schaumburg-Lippe, Schwarzburg-Sondershausen, Schwarzburg-Rudolstadt, Reuss-Greiz, Reuss-Schleiz ja Waldeck-Pyrmont (ruhtinaskuntia)
- Keisarillinen Elsass-Lothringenin alue. Vuoden 1870–1871 sodan jälkeen Ranskan luovuttama alue, joka oli kaikkien Saksan valtioiden hallinnassa keisarillisen kuvernöörin alaisuudessa (ns. "valtionmaa").
- Bremen, Hampuri ja Lyypekki (vapaakaupunkeja)
Schwarzburg-Sondershausenin suku kuoli 1909 ja Schwarzburg-Rudolstadtin ruhtinaasta tuli Schwarzburgin ruhtinas. 9. marraskuuta 1918 Saksasta tuli tasavalta (ks. Weimarin tasavalta) ja kuninkaat ja pienemmät ruhtinaat joutuivat luopumaan kruunustaan.
| eri arvonimien käännökset | |
|---|---|
| Kaisertum | keisarikunta |
| Königreich | kuningaskunta |
| Kurfürstentum | vaaliruhtinaskunta |
| Großherzogtum | suuriruhtinaskunta (suuriherttuakunta) |
| Herzogtum | herttuakunta |
| Fürstentum | ruhtinaskunta |
| Freie Stadt | vapaakaupunki |
| Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta (843–1806) |
Saksan historia | Saksan keisarikunta 1871–1918 tasavalta 1918– |
| Itävallan keisarikunta perustettu: 1806 irtautui: 1866 Itävalta-Unkarin kaksoismonarkia 1867–1918 |
