Suomalainen kansanperinne
Wikipedia
Suomalainen kansanperinne tarkoittaa suomalaisille perinteisiä ja kansanomaisia käytäntöjä, teknologioita, uskomuksia, tietoja, asenteita ja tapoja. Suomalaiseen kansanperinteeseen kuuluu sanan laajassa merkityksessä kaikki suomalaisten perinteinen kansanomainen kulttuuri. Kansanperinnettä eivät ole uusi, kaupallinen tai vieras nykykulttuuri eikä oppineiden tekemä niinkutsuttu "korkeakulttuuri". Erityisesti maalaiskulttuuri ja tavallisen rahvaan kulttuuri, myös jossain määrin varhainen työväenkulttuuri, on katsottu Suomessa kansanperinteeksi. Myös maaseudulla itsenäisesti toimivien käsityöläisten perinteiset elinkeinot, kuten kyläsepän ammatti, voidaan nähdä kansanperinteellisiksi. Sivistyneistö ja oppineisto kiinnostuivat suomalaisesta kansanperinteestä erityisesti 1800-luvulla, ja siitä lähtien myös suomalaista kansanperinnettä on muokattu korkeakulttuuriksi ja siitä on ammennettu aineksia korkeakulttuuriin.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Juhlaperinne
- pääartikkeli: suomalainen juhlaperinne
Kansanperinteestä on lähtöisin osa suomalaisesta juhlaperinteestä, varsinkin pakanallisperäinen Juhannuksen vietto taikoineen sekä Joulun juhlinta. Kaupallistuminen ja uudet tavat ovat kuitenkin vähentäneet monien juhlapäivien vanhoja perinteitä.
[muokkaa] Suullinen ja henkinen perinne
Suullista kansanperinnettä on välitetty sukupolvelta toiselle. Siihen kuuluvat muun muassa uskomukset, myytit ja kertomukset, lastensadut, kansanviisaudet, sananlaskut, kaskut, loitsut sekä kansanlaulut. Merkittävä suullisen perinteen säilyttäjä on ollut itämerensuomalaisten kansojen oma runomitta, kalevalamitta. Kalevalamittaiset runot on yleensä laulettu. Kalevalamitta oli pitkälti kadonnut Länsi-Suomesta 1800-luvulle tultaessa, joten muistiin merkitystä länsisuomalaisesta suullisesta kansanperinteestä valtaosa on ollut suorasanaista.
Kansanperinteessä on jäänteitä pakanallisesta uskonnosta. Myös kristillisistä uskomuksista, tavoista ja opeista on muokattu kansanomaisia versioita, kuten omaperäinen kalevalainen kertomus siitä, miten kristinuskon Jeesus syrjäyttää tietäjä Väinämöisen.
[muokkaa] Kansanmusiikki ja kansantanssi
- pääartikkeli: suomalainen kansanmusiikki
- pääartikkeli: suomalainen kansantanssi
Suomalaista kansanperinnettä on myös suomalainen kansanmusiikki, johon kuuluvat niin kalevalaiset laulut, tuutulaulut, maalaislaulut, matkalaulut, soutulaulut, sotalaulut, rekilaulut, kuin pelimannimusiikkikin. Itä-Suomessa kansanperinnettä olivat myös itkuvirret.
[muokkaa] Aineellinen ja teknologinen perinne
Eräs merkittävä, nykyisinkin erittäin suosittu kansanperinteellinen tai kansanperinteestä kehittynyt ilmiö on suomalainen saunakulttuuri, johon edelleen kuuluu vanhoja tapoja ja teknologioita. Myös kansanperinteisesti valmistettuja puuveneitä on yhä paljon käytössä. Nykyisin lähinnä kesämökeissä, saunoissa ja maaseutuasunnoissa käytetty hirsirakentaminen perustuu jo esihistoriallisena aikana maaseudun rakennuksissa käytettyyn teknologiaan. Säilynyt on myös maaseudulta peräisin oleva talkooperinne, tapa kutsua lähiseudun ihmisiä töihin, lähinnä rakennustöihin, palkkiona ylläpito ja juhlat.
