Täplähyeena
Wikipedia
| Täplähyeena | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
Täplähyeena (Crocuta crocuta) on suurin hyeenoista. Se on Afrikan runsaslukuisin suurpeto ja maailman vahvaleukaisin nisäkäs.
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Täplähyeena on muita hyeenoja raskasrakenteisempi ja sillä on muista poiketen myös täplikäs turkki. Harmaanvalkealla, keltaiseen vivahtavalla pohjalla on kyljissä raajojen yläosissa ruskeita täpliä. Pää on ruskea, päälaelta ja poskilta punertava ja käpälät ovat harmahtavat. Väritys vaihtelee suuresti. Useimmista nisäkkäistä poiketen täplähyeena naaraat ovat koiraita kookkaampia. Täplähyeena on jopa 1,6 metrinen ja naras voi painaa jopa 80 kiloa koiras 63 kg. Säkäkorkeus on 80-90 senttimetriä ja häntä noin 35 cm.
[muokkaa] Levinneisyys ja elinympäristö
Täplähyeenan laaja levinneisyys ulottuu lähes kaikkialle Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan lukuun ottamatta sademetsiä ja mantereen eteläisintä osaa. Lajia esiintyy savanneilla ja vuoristometsissä jopa 4000 metrin korkeudessa.
[muokkaa] Elintavat
Täplähyeena elää 15-100 yksilön laumoissa joita naaraat johtavat. Lajin sosiaalinen järjestelmä on pitkälle kehittynyt. Naaraat antavat vain kaikkein kiltimpien koiraiden paritella ja varmistavat näin pysyvänsä lauman johdossa. Täplähyeenojen luultiin joskus voivan vaihtaa sukupuolta, koska naaraan klitoris on pidentynyt ja sillä on kivespusseja muistuttavat ihopoimut. Hyeenat saalistavat pääasiassa öisin ja lepäävät päivällä itse kaivamassaan tai muilta eläimiltä vallatussa kolossa. Vastoin yleistä luuloa täplähyeena saalistaa useammin itse kuin käy haaskalla. Hyeena voi saalistaa paljon itseään kookkaampia saaliseläimiä kuten seeproja, gnuita ja puhvelinvasoja. Täplähyeena pystyy juoksemaan jopa 50 kilometrin tuntivauhtia. Hyeenojen tappama saalis joutuu usein leijonille, jotka saapuvat haaskalle hyeenojen iloiselta kuulostavan ääntelyn houkuttelemina. Hyeena käyttää lähes kaiken tappamastaan tai löytämästään saaliista, sorkkia ja sarvia lukuun ottamatta. Leuoillaan se murskaa jopa norsunluuta. Naaras synnyttää 4 kuukauden kanto-ajan jälkeen 1-4 pentua joilla on hampaat ja silmät auki jo syntyessään. Urokset ovat sukukypsiä kolmivuotiaina, naaraat taas myöhemmin. Elinikä 20-25 vuotta.
