Töyhtöpingviini
Wikipedia
| Töyhtöpingviini | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Töyhtöpingviini levittelee siipiään. |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
Töyhtöpingviinit (Eudyptes schlegeli, saksalaisen Hermann Schlegelin mukaan) asuttavat Etelämannerta ympäröivää merta. Eläimillä on useimmista muista pingviineistä eroten valkoinen naaman väritys. Ne voivat kasvaa 70 sentin pituisiksi ja painaa 4-5 kiloa. Töyhtöpingviinit lisääntyvät vain Macquariesaarella ja viettävät paljon aikaa meren pintasyvyyksissä.
Tutkijat epäilevät, että töyhtöpingviinit olisivat kultatöyhtöpingviineiden alalaji. Näiden lajien yksilöiden on tiedetty lisääntyvän keskenään, mutta sitä tapahtuu muidenkin pingviinilajien kesken.
[muokkaa] Pesintä ja poikaset
Töyhtöpingviinit pesivät rannoilla tai rinteiden sileillä alueilla. Kuten useimman merilinnut töyhtöpingviinit muodostavat yhdyskuntia. Lisääntymiskausi alkaa syyskuussa ja muninta lokakuussa. Kahta munaa haudotaan noin 35 päivää, hautomisjaksojen kestäen jopa kaksi viikkoa. Syntyneitä poikasia hoidetaan vielä kolme viikkoa ja sen jälkeen molemmat vanhemmat käyvät säännöllisesti hankkimassa ruokaa merestä. Yksin jätetyt poikaset muodostavat suuria ryhmiä.
Kahden kuukauden jälkeen poikaset ovat tarpeeksi kasvaneita jättääkseen pesänsä ja ne myös tekevät niin. Nuoret linnut yleensä palaavat synnyinsijoilleen pesimään noin kuuden vuoden iässä.
Töyhtöpingviinejä ei pidetä uhanalaisina. Vuosien 1870 ja 1919 välisenä aikana näitä pingviinejä tapettiin niistä saatavan öljyn vuoksi. Tasmanian hallitus antoi ihmisille luvan tappaa keskimäärin 150,000 pingviiniä (sekä töyhtö- että kuningaspingviinejä) vuosittain. Kiellon voimaanastumisen jälkeen Macquariesaaren pingviinien määrä on kasvanut noin 850 000 pariin.
