Timo Järvilehto

Wikipedia

Timo Järvilehto (s. 1946, Vaasa) on suomalainen psykologi. Järvilehto on ollut psykologian professorina Oulun yliopistossa vuodesta 1998 (apulaisprofessori vuodesta 1986).

Järvilehto opiskeli psykologiaa, fysiologiaa, filosofiaa, sosiologiaa ja musiikkitiedettä Helsingin yliopistossa. Hän valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1969 ja väitteli filosofian tohtoriksi 1973 Helsingin yliopistossa. Järvilehto on työskennellyt Saksassa Marburgin (fysiologian assistentti) ja Leipzigin yliopistoissa (Wilhelm Wundt -professori), Moskovassa (Venäjän Tiedeakatemia) sekä Helsingin, Joensuun ja Oulun yliopistoissa. Hän toimi Suomen psykologisen seuran puheenjohtajana vuosina 1975–1982.

Järvilehdon pääasialliset tutkimusalueet ovat aivotutkimus ja psykofysiologia, EEG-ongelmat (CNV, herätepotentiaalit), aistinfysiologia ja psykofysiikka, käyttäytymisen ja yksittäisten hermosolujen toiminnan rekisteröinti erityisesti ihmisen ääreishermostosta (mikroneurografia). Järvilehto on julkaissut useita aivotoiminnan periaatteita, oppimista ja koulutusta käsitteleviä teoksia. Vuodesta 1990 lähtien Järvilehto on kehittänyt uudenlaista lähestymistapaa psykologisten ongelmien tarkasteluun nimikkeellä ”systeeminen psykologia”, joka perustuu eliö-ympäristö -järjestelmän teoriaan ja jossa pyritään yhdistämään 1900-luvun aikana kehittyneet keskeiset psykologiset suuntaukset (funktionalismi, behaviorismi, psykoanalyysi, kognitiotiede) yhtenäiseksi ja johdonmukaiseksi psykologiseksi teoriaksi.

[muokkaa] Lähteet

Kotisivut

[muokkaa] Teoksia

Järvilehto, Timo (1973): Neural coding in the temperature sense: Human reactions to temperature changes as compared with activity in single peripheral cold fibers in the cat. Väitöskirja, Helsingin yliopisto. Annales Academiae scientiarum Fennicae. Series B, 184. Helsinki: Suomalainen tiedeakatemia. ISBN 951-41-0096-4.

Järvilehto, Timo (1987): Missä sielu sijaitsee?: Psyykkisen toiminnan hermostollinen perusta. Prometheus-sarja. Oulu: Pohjoinen. ISBN 951-749-180-8.