Toba
Wikipedia
 |
Tämän artikkelin tai osion kieliasua on pyydetty parannettavaksi. |
| Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Toba on järvi Indonesialle kuuluvan Pohjois-Sumatran provinssin keskiosissa. Se syntyi valtavan tulivuorenpurkauksen jälkeen noin 73 000 vuotta sitten ja on 100 km pitkä ja 30 km leveä. Järven ympärillä asuu nykyään lähinnä batak-kansaan kuuluvia ihmisiä.
Historialliselta ajalta ei tunneta yhtään Toban purkausta, mutta Sumatran lähiseuduilla sattuu usein suuria maanjäristyksiä. Toban viimeisin purkaus päästi ylempään ilmakehään valtavat määrät rikkidioksidia ja sen kaasut viilensivät alkanutta jääkautta edelleen. On väitetty, että Toban edellinen purkaus tappoi kasvillisuuden laajalta alueelta, ja että se lähes hävitti ihmiset maapallolta.
[muokkaa] Toban tulivuorenpurkaus
Tobajärvi on mitoiltaan 90 km × 30 km ja syvyydeltään puoli kilometriä. Järven paljastaa kalderaksi, tulivuoren räjähdyskattilaksi, ignimbriitti eli tuhkasta ja hohkakivestä syntynyt vulkaaninen kivi. Toban viimeisin tulivuorenpurkaus oli lajissaan suurin 2 miljoonaan vuoteen. Se tapahtui 74 000 vuotta sitten. Aikaisempia purkauksia olivat OTT ja MTT 840 000 ja 500 000 vuotta sitten. Purkauksen voima vulkaanisella räjähdysasteikolla mitattuna oli VEI 8, mikä tekee siitä viimeisen supertulivuoren. Purkaus oli 3000 kertaa St. Helensia voimakkaampi. Pilvi nousi arviolta 34 kilometrin korkeuteen, ja purkaus kesti mahdollisesti 9-14 päivää. Purkauksessa vapautui 2800 km³ (2500–3000 km³) materiaa, ympäristöön 2000 km³ ja tuhkaksi muun muassa tuuleen 800 km³. Kiviä lensi mahdollisesti jopa 3000 km päähän.
Laavaa purkautui virraten jopa 175 kilometrin päähän 20 000–30 000 km² alueelle noin 50 metriä paksuksi matoksi. Lähellä kraatteria laava oli 50–150 metriä, jopa 400 metriä paksu. Joillain sektoreilla laava pääsi vain 30 kilometrin päähän. Ylhäältä katsoen laavakenttä näyttää karkeasti 250 kilometrin läpimittaiselta ympyrältä. Kalderan ignimbriittiä oli 2500 km² alalla 400 m paksuudelta eli 1000 km³. Tuhkaa tuli vähintään 800 km³, 10 cm koko maan alalle. Tiheydellä 4 g/cm² Toban tuhkaa satoi 5 × 106 km² alalle.
Rikkihappoa H2SO4 vapautui ilmakehään 10 000 miljoonaa tonnia (Mt). Toban purkausvauhti oli 8 miljoonaa tonnia sekunnissa, ja purkaus kesti noin 6 vuotta päätellen jäässä olevasta rikistä. Purkauspilvi ajelehti pääosin länteen, muttei peittänyt paksuna edes koko Indonesiaa. 350 km päässä lounaassa Mentawein saarella eläimistön monimuotoisuus ei merkittävästi kärsinyt tuhkasta.
Sumatra peittyi kymmenien metrien paksuiseen tuhkaan, ja Intiassakin (3100 kilometrin päässä) oli tuhkaa 1–6 metriä, mutta paikoin vain 0,2 metriä. Tuhkaa ei ole havaittu Pakistanista länteen, vaikka sitä pitäisi olla Afrikassa ja Euroopassakin. Toban purkausten vaikutusten arvellaan hävittäneen Kaakkois-Aasian metsät.
[muokkaa] Toban purkauksen vaikutus ilmastoon
On jossain määrin kiistanalaista, kuinka paljon Toba olisi vaikuttanut maapallon ilmastoon purkautuessaan 71 000–73 000 vuotta sitten. Toban arvellaan aiheuttaneen "vulkaanisen talven" viilentämällä maata huomattavasti. Toban purkaus nosti ylempään ilmakehään, stratosfääriin, rikkihappopisaroita ja pölyä, jotka alensivat maapallon lämpötilaa estämällä auringon valon pääsyä maahan. Toban purkauksen arvellaan viilentäneen huomattavasti jääkautta, vaikka oli menossa muutenkin kylmä jakso.
Meren lämpötilan väitetään alentuneen Toban takia 3–3,5 °C muutamassa vuodessa. Pohjoisen pallonpuoliskon lämpötilan arvellaan laskeneen 3–5 °C, paikoitellen 15 °C, kun aurinko pimentyi käytännöllisesti katsoen kokonaan 3–5 vuodeksi. Toinen arvio väittää maapallon lämpötilojen laskeneen 21 °C. Samoihin aikoihin Etelä-Kiinan meren lämpötila laski 1000 vuodeksi yhden asteen. Erään toisen arvion mukaan Toba olisi viilentänyt ilmastoa 1000 vuoden ajaksi kylmemmäksi kuin jääkauden kylmimmällä jaksolla LGM:llä. Merenpinta laski 160 metriä nykyistä alemmas. Grönlannin lämpötila laski nopeasti 16 °C 160 vuodessa ja nousi takaisin hitaasti.
