Indonesia

Wikipedia

Republik Indonesia
lippu vaakuna
Valtiomuoto	tasavalta
Presidentti Varapresidentti	Susilo Bambang Yudhoyono Jusuf Kalla
Pääkaupunki	Jakarta (8 792 000 as.) 6°08' S, 106°45' E
Muita kaupunkeja	Surabaya (2 600 000 as.)
Pinta-ala  – josta sisävesiä	1 919 440 km² (sijalla 15) 4,85 %
Väkiluku (2006)  – väestötiheys  – väestönkasvu	245 453 000 (sijalla 4) 134 / km² 1,45 % (2005)
Viralliset kielet	indonesia
Valuutta	rupia (IDR)
BKT (2004)  – yhteensä  – per asukas	sijalla 15 827,4 miljardia USD 3 500 USD
HDI (2003)	0,697 (sijalla 110)
Elinkeinorakenne	maatalous 16 %, palvelut 39 %, teollisuus 46 % BKT:sta
Aikavyöhyke  – kesäaika	UTC+7–+9 ei käytössä
Itsenäisyys  – julistautui  – tunnustettu	17. elokuuta 1945 27. joulukuuta 1949
Lyhenne Maatunnus	ID ajoneuvot: RI lentokoneet: PK
Kansainvälinen suuntanumero	+62
Motto	Bhinneka Tunggal Ika (vanhaa jaavan kieltä: Erilaisuudessaan yhtenäinen)
Kansallislaulu	Indonesia Raya

Indonesian tasavalta eli Indonesia on valtio, johon kuuluu 18 108 saarta Filippiinien, Australian ja Indokiinan välillä. Saarista noin 6 000 on asuttuja. Indonesia on Kaakkois-Aasian suurin valtio ja maailman suurin saaristo. Maan väkiluku on noin 240 miljoonaa ja pinta-ala 1,9 miljoonaa neliökilometriä.

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Politiikka ja yhteiskunta 3 Maantiede 3.1 Provinssit 4 Väestö 4.1 Kielet 5 Kulttuuri 5.1 Musiikki 6 Talous 6.1 Merkittävimmät luonnonvarat 6.2 Merkittävimmät vientituotteet 7 Katso myös 8 Aiheesta muualla 8.1 Tiedotusvälineitä

[muokkaa] Historia

600-1300-luvuilla Sumatran ja Jaavan saarilla oli useita hindulaisia ja buddhalaisia kuningaskuntia. Myöhemmin arabikauppiaat toivat saarille islamin. Portugalilaiset tulivat saarille 1500-luvun alussa. 1600-luvulta lähtien Indonesia oli Alankomaiden vallan alla. Maa julistautui itsenäiseksi 17. elokuuta 1945. Presidentti Sukarnon ja varapresidentti sekä pääministeri Mohammed Hattan johtamana Indonesia kävi useita vuosia kestäneen itsenäisyyssodan, kunnes Alankomaat luopui Indonesiasta 1949. Tällöin Alankomaiden hallintaan jäi kuitenkin vielä Uuden-Guinean länsipuolisko, Länsi-Papua, joka vasta vuonna 1962 liitettiin Indonesiaan.

Itsenäistymisen jälkeen Sukarno pyrki sulauttamaan maan nationalistiset, kommunistiset ja islamilaiset poliittiset voimat konsensukseksi omaperäisellä Nasakom-ideologiallaan. (Nasionalism-Agama-Kommunism eli nationalismi-uskonto-kommunismi). Sukarnon "ohjattu demokratia" sai vähitellen yhä diktatorisempia piirteitä ja toisaalta Sukarnon uhittelu "uuskolonialistis-imperialistisille valloille" sai Yhdysvallat pyrkimään Sukarnon kaatamiseen.

Armeijan sisäiset ristiriidat käynnistivät lopulta hämäräperäisen kaappausyrityksen 1965 jonka jälkeen vallan otti haltuunsa Yhdysvaltain tukema kenraali Suharto. Suharto syytti maan suurta kommunistipuoluetta kaappausyrityksestä järjestäen maanlaajuisen verilöylyn jossa surmattiin satojatuhansia kommunisteja ja heidän kannattajikseen syytettyjä.

Verilöylyn jälkeen Suharto saattoi rakentaa totalitaarisen sotilasdiktatuurin jonka ideologiaksi nostettiin kansallinen Pancasila-ideologia.

1990-luvulla Indonesiassa alkoi kyteä yhä laajempi tyytymättömyys Suharton korruptoitunutta hallintoa kohtaan ja Aasian talouskriisin syöstyä maan talouden lamaan laajat mielenosoitukset ja väkivaltaiset mellakat johtivat Suharton eroon toukokuussa 1998.

Suharton jälkeen presidenttinä toimi alkuun hänen nimittämänsä Habibie ja kesäkuussa 1999 pidettyjen ensimmäisten vapaiden vaalien jälkeen presidentiksi nousi maltillisen islamilaisen PKB-puolueen johtaja Abdurrahman Wahid ("Gus Dur"). Wahidin jouduttua korruptiosyytösten takia eroamaan presidentiksi nousi nationalistisen PDI-P-puolueen Megawati Sukarnoputri, ex-presidentti Sukarnon tytär.

Syksyllä 2004 uudeksi presidentiksi valittiin Susilo Bambang Yudhoyono.

Itsenäistymisen jälkeen maan heterogeenisyys on johtanut huomattaviin jännitteisiin, ja keskushallitus on käynyt sotaa erilaisia itsenäistymistä ajavia liikkeitä vastaan Acehissa ja Papualla. Kun Itä-Timor irrottautui Portugalista 1975, Indonesia miehitti sen, mutta joutui luopumaan siitä 1999.

[muokkaa] Politiikka ja yhteiskunta

Suharton kaatumisen jälkeen 1998 maa on siirtynyt parlamentaariseen demokratiaan, jossa presidentillä on vahva rooli. Asevoimilla on kuitenkin edelleen sekä virallisesti että käytännössä suuri rooli maan politiikassa.

Viimeisimmät parlamenttivaalit järjestettiin 5. huhtikuuta 2004. Äänestysprosentti oli 84,5%. Äänet ja paikat jakautuivat seuraavasti:

• Golkar (konservatiivinen) 21,6 %, 128 paikkaa
• PDI-P (nationalistinen) 18,5 %, 109 paikkaa
• PKB (maltil. islamilainen) 10,6 %, 52 paikkaa
• PPP (islamilainen) 8,2 %, 58 paikkaa
• PD 7,5 %, 57 paikkaa
• PKS (islamilainen) 7,3 %, 45 paikkaa
• PAN (maltil. islamilainen) 6,4 %, 52 paikkaa
• PBB 2,6 % 11 paikkaa
• PBR 2,4 % 13 paikkaa
• PDS 2,1 % 12 paikkaa
• PKPB 2,1 % 2 paikkaa
• PKPI 1,3 % 1 paikkaa
• PNBK 1,1 % 1 paikkaa
• PPDK 1,2 % 5 paikkaa
• PNIM 0,8 % 1 paikkaa
• PPDI 0,8 % 1 paikkaa
• PP 0,8 % 2 paikkaa

Yhteensä parlamentissa on 550 paikkaa.

Homoseksuaalisuus on Indonesiassa laillista. Vuonna 2003 tehty ehdotus sen kriminalisoimiseksi hylättiin.

Indonesiassa on käytössä kuolemanrangaistus. Se voidaan langettaa esimerkiksi murhasta tai laittomien huumeiden maahantuonnista. Käytännössä kaikki kuolemantuomiot pannaan täytäntöön ampumalla.

[muokkaa] Maantiede

Indonesia on maailman suurin saaristo ja Kaakkois-Aasian suurin valtio. Sen 18 108 saaresta noin 6 000 on asuttuja. Suurimmat saaret ovat Borneo, Celebes, Sumatra, Uusi-Guinea ja Jaava. Kaikista asutetuin saari on Jaava, jolla elää noin puolet koko Indonesian asukkaista. Indonesian naapurimaat ovat Malesia, Papua-Uusi-Guinea ja Itä-Timor. Maa sijaitsee päiväntasaajalla. Siellä on myös lukuisia tulivuoria. Niistä tunnetuin on Krakatau, joka purkautui vuonna 1883 surmaten noin 36 000 ihmistä. Tärkeimmät joet ovat Kapuas, Digul ja Barito. Maan korkein kohta on Ngga Pulu (Carstenztoppen) 5030 m.

Indonesian suurin kaupunki on sen pääkaupunki Jakarta, joka sijaitsee Jaavan saarella. Toiseksi suurin kaupunki on niin ikään Jaavalla sijaitseva Surabaya.

[muokkaa] Provinssit

Indonesia jakautuu 30 provinssiin. Lisäksi siellä on kaksi erityisaluetta (Aceh ja Yogyakarta) ja Jakartan pääkaupunkialue.

Itä-Timor oli itsenäistymiseensä vuonna 2002 saakka Indonesian provinssi. Provinsseista pinta-alaltaan suurin on Länsi-Papua ja asukasluvultaan Länsi-Jaava.

Ohessa Indonesian tämänhetkiset provinssit. Pääkaupungit on merkitty sulkeisiin:

• Bali (Denpasar)
• Bangka-Belitung (Pangkalpinang)
• Banten (Serang)
• Bengkulu (Bengkulu)
• Etelä-Kalimantan (Banjarmasin)
• Etelä-Sulawesi (Makassar)
• Etelä-Sumatra (Palembang)
• Gorontalo (Gorontalo)
• Itä-Jaava (Surabaya)
• Itä-Kalimantan (Samarinda)
• Itä-Nusa Tenggara (Kupang)
• Jambi (Jambi)
• Kaakkois-Sulawesi (Kendari)
• Keski-Jaava (Semarang)
• Keski-Kalimantan (Palangkaraya)
• Keski-Sulawesi (Palu)
• Lampung (Bandar Lampung)
• Länsi-Irian Jaya (Manokwari)
• Länsi-Jaava (Bandung)
• Länsi-Kalimantan (Pontianak)
• Länsi-Nusa Tenggara (Mataram)
• Länsi-Sulawesi (Mamuju)
• Länsi-Sumatra (Padang)
• Molukit eli Maluku (Ambon)
• Papua (Jayapura)
• Pohjois-Molukit (Sofifi)
• Pohjois-Sulawesi (Manado)
• Pohjois-Sumatra (Medan)
• Riau (Pekanbaru)
• Riau-saaret (Tanjungpinang)

[muokkaa] Väestö

Maan väestöstä 87 % on muslimeja, joten Indonesia on väestöltään maailman suurin muslimivaltio. Maassa on kuitenkin myös merkittäviä kristillisiä (katolisia 3%, protestantteja 5%), hindulaisia (2%) ja buddhalaisia (1%) vähemmistöjä. Lisäksi monilla alueilla harjoitetaan yhä perinteistä animistista uskoa. Maassa vaikuttavat ääri-islamilaiset järjestöt, joista suurimpia on Laskar Jihad, ovat 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa hyökänneet voimakkaasti vähemmistöuskontoja vastaan. Väkivaltaisuuksia on ollut erityisesti Keski-Sulawesin ja Ambonin alueilla.

Noin puolet väestöstä asuu Jaavan saarella, jolla on myös pääkaupunki Jakarta.

Etnisesti väestö jakautuu satoihin ryhmiin joista merkittävimpiä (vuoden 2000 väestönlaskennan tiedoilla) ovat:

• jaavalaiset 41,7% (pääosin Jaavan keski- ja itäosissa)
• sundalaiset 15,4% (pääosin Jaavan länsiosissa)
• malaijit 3,5% (Sumatralla ja Riaun provinssissa)
• kiinalaiset 1,5%

[muokkaa] Kielet

Indonesiassa puhutaan yli seitsemääsataa kieltä. Sen puhutuimpiin kieliin kuuluvat muun muassa indonesia, jaava ja sunda. Maan virallinen kieli ja lingua franca on austronesialaisten kielten kielikuntaan kuuluva indonesian kieli. Vaikka suurin osa Indonesian asukkaista puhuu äidinkielenään jotain muuta, lähes kaikki puhuvat indonesiaa toisena kielenään.

Muihin maassa puhuttuihin kieliin kuuluvat muun muassa aceh, adonara, bali, bugi, buru, sumbawa ja saparua.

[muokkaa] Kulttuuri

Indonesialaiset taidemuodot ovat saaneet vaikutteita useista muista kulttuureista. Tärkeimpinä kulttuurikeskuksina pidetään Jaavaa ja Balia.

[muokkaa] Musiikki

Indonesiasta on kotoisin satoja eri musiikin tyylilajeja. Niistä tunnetuimpiin kuuluu Jaavalta ja Balilta kotoisin oleva gamelan -musiikki.

Indonesialaisen populaarimusiikin suosituimpiin tyylilajeihin kuuluu dangdut, jonka tunnetuimpia esittäjiä ovat muun muassa Rhoma Irama ja Elvy Sukaesih.

[muokkaa] Talous

Vaikka Indonesia on rikas luonnonvaroissaan, maassa on vielä paljon köyhyyttä muun muassa hallituksen virkamiesten korruptioneisuuden takia. Indonesian tärkeimmät kauppakumppanit ovat Japani, Yhdysvallat, Singapore, Malesia ja Australia. Indonesian rahayksikkö on rupia. Aasian talouskriisin vuoksi Indonesiassa oli 1990-luvulla lama.

[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat

• öljy
• tina
• maakaasu
• puu
• nikkeli
• bauksiitti
• kupari
• kumi

[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet

• öljy
• tina
• maakaasu
• palmuöljy

[muokkaa] Katso myös

• Luettelo Indonesian kaupungeista
• Luettelo Indonesian saarista

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Lonely Planet -matkaohjeet
• Matkaopas aiheesta Indonesia Wikitravelissa (englanniksi)

[muokkaa] Tiedotusvälineitä

• The Jakarta Post
• Indonesialaisia on-line -medioita

	Organization of the Petroleum Exporting Countries (OPEC)
	Algeria | Indonesia | Irak | Iran | Kuwait | Libya | Nigeria | Qatar | Saudi-Arabia | Venezuela | Arabiemiirikunnat