Toinen oopiumisota
Wikipedia
Toinen oopiumisota käytiin Kiinan (Qing-dynastia), Britannian ja Ranskan välillä 1856-1860. Kiinassa käytiin samaan aikaan Taiping-kapinaa.
[muokkaa] Sodan taustat
Ensimmäinen oopiumisota ei tuonut Britannian toivomaa kaupan kasvua, vaikka uusia satamia avattiinkin. Koska tekstiilien myynti ei vieläkään ollut toivotulla tasolla, ulkomaat halusivat oopiumikaupan laillistamista. Toisaalta britit arvelivat että uusien satamien avaaminen voisi lisätä kauppaa, mutta heidän jo ennen ensimmäistä oopiumisotaa toivomaansa neuvotteluyhteyttä Pekingin hallinnon kanssa ei vieläkään ollut. Lisäksi paikallismilitiat hyökkäilivät aika-ajoin ulkomaalaisia vastaan Guangzhoussa (Kanton).
1854 Britannia laati yhdessä Yhdysvaltain kanssa Kiinalle vaatimuksen ehtojen parantamisesta. Sen mukaan Tianjin oli avattava kaupalle, ulkomaalaisten piti saada oikeus matkustaa ja omistaa maata sisämaassa, oopiumi piti laillistaa, Guangzhou rauhoittaa ja Pekingiin piti saada diplomaatteja. Keisari kuitenkin kieltäytyi sopimuksesta.
[muokkaa] Sodan kulku
8. lokakuuta 1856 Kiinan viranomaiset nousivat Hongkongissa rekisteröityyn, kiinalaisten omistamaan mutta Britannian lipun alla purjehtivaan laivaan nimeltä Arrow, epäillen että se oli syyllistynyt merirosvoukseen, salakuljetuksiin ja oli mukana oopiumikaupassa. 12 miehistön jäsentä vangittiin.
Ranskan esittämä syy Kiinaan hyökkäämiseen oli se, että kiinalaiset viranomaiset Guangxin provinssissa olivat teloittaneet ranskalaisen lähetyssaarnaajan. Amiraali Sir Michael Seymour komensi Britannian ja Ranskan yhteyshyökkäystä Guangzhouhun 1857. Kaupunki miehitettiin ja laivasto purjehti pohjoiseen vallaten hetkellisesti Taku-linnakkeet lähellä Tianjiniä toukokuussa 1858.
Kesäkuussa 1858 sodan ensimmäinen osa päättyi Tianjinin sopimuksiin, joissa olivat osallisina Ranska, Venäjä ja Yhdysvallat. Näillä sopimuksilla avattiin 11 satamaa lisää länsimaiselle kaupankäynnille. Kiina ei aluksi suostunut ratifioimaan sopimuksia.
1859 Kiinan kieltäydyttyä ulkomaalaisten lähetystöjen perustamisesta Pekingiin, amiraali Sir James Hopen komentama laivasto hyökkäsi Peto-joen suuta vartioivien linnakkeiden kimppuun. Se kärsi kuitenkin tappion ja joutui perääntymään kommodori Josiah Tattnallin komentaman yhdysvaltalaisen laivasto-osaston turvin.
1860 englantilais-ranskalaiset joukot kokoontuivat Hongkongissa ja laskeutuivat maihin 1. elokuuta Pei Tangissa hyökäten onnistuneesti Taku-linnakkeiden kimppuun 21. elokuuta. 26. syyskuuta joukot saapuivat Pekingiin ja olivat miehittäneet kaupungin 6. lokakuuta. Joukot sitten ryöstelivät Kesäpalatsin ja Vanhan kesäpalatsin.
Qing-dynastian hovin paettua Jeholiin, 18. lokakuuta 1860 prinssi Gong suostui Venäjän välittämiin rauhanehtoihin, jotka asettivat Tianjinin sopimukset voimaan. Oopiumikauppa laillistettiin, Britannia, Ranska, Venäjä ja Yhdysvallat saivat luvan avata lähetystöt Pekingiin ja länsimaat saivat luvan tehdä lähetystyötä varsin vapaasti sekä oikeuden omistaa maata Kiinassa.
Katso myös: Qing-dynastia
