Tulva

Wikipedia

Tämä artikkeli käsittelee vedenpinnan nousua. Aikakauslehdestä kertoo Tulva (lehti).

Tulva Pohjois-Carolinassa 1916.

Tulviva Skawa-joki Puolassa vuonna 2001

Tulva tarkoittaa vedenpinnan nousua siten, että vesimassa siirtyy maa-alueelle missä tavallisesti ei ole vettä. Tulvan seurauksena veden alle joutuu usein alueita, joille sitä ei toivottaisi, eikä tulvimista ehditä estää. Esimerkiksi joen tulviminen voi tuoda maantielle niin paljon vettä, että autolla ajo paikan yli käy mahdottomaksi tai tulvavesi leviää asuintalojen kellareihin.

Tulvia syntyy monella tavalla. Yleinen tulvan syy on keväisin sulavat lumet. Sulanut vesi kuormittaa jokia ja nostaa niiden veden pintaa. Oman vaikeutensa tekevät myös jääpadot, jotka paikallisesti voivat nostaa veden pinnan huomattavasti normaalia korkeammalle. Jääpatoja on pyritty räjäyttämään tai kaivamaan auki erilaisin konein. Jokien pintaa voi myös nostaa pitkäaikaiset ja rankat sateet. Tulvia voidaan kutsua syöksy- tai hyökytulviksi, mikäli ne ovat erittäin nopeita ja menevät nopeasti ohi.

Maailmalla tulvia aiheuttaa edellä mainittujen lisäksi esimerkiksi tulivuoren purkaukset, jotka sulattavat nopeasti lunta. Myös kovat rankkasateet voivat johtaa tulviin. Tropiikissa sadekautena jokien reunamaat joutuvat monesti joka vuosi tulvan alle. Tulvat aiheuttavat myös usein maanvyörymiä. Tulvia voidaan ehkäistä rakentamalla patoja ja pengertämällä rantoja. Tulva-allas on alue, jolle tulviva vesi voidaan päästää, jotta suuremmilta vahingoilta vältyttäisiin.

Tulvat voivat myös aiheutua merten rannoilla tuulesta. Erityisesti Itämerellä, joka on sisämeri, voi suuresta tuulesta johtuen siirtyä vettä sen rannoille ja haitata rantojen asukkaita näin ollen alueellisesti.

Semiarideilla seuduilla sateet voivat aiheuttaa äkillisiä tulvia kun kuiva maa ei pysty absorboimaan kaikkea sadevettä. Kuiva maa infiltroi eli imee sadevettä kyllästymispisteeseensä saakka, jonka jälkeen satavat vedet jäävät maanpinnalle aiheuttaen tulvia. Samankaltaisia tulvia voi esiintyä myös kylmillä seuduilla, joissa maa ei roudan takia pysty infiltroimaan sadevettä.

Hetkellisiä tulvajärviä voi myös aiheutua jokien suiden salpautuessa esim. runsaan kasvuston vuoksi. Etenkin Amazonasin joella koetaan usein tulvajärviä (block valley lakes), jotka muuttavat alueen ekosysteemiä kausittain.

[muokkaa] Tulvajokia Suomessa

Suomessa on muutamia isoja jokia, joilla on suuret valuma-alueet ja jotka etenkin keväisin keräävät paljon vesimassaa lumen ja jään sulaessa.

Erityisesti Pohjanmaan joet ovat tulvaherkkiä, koska ne virtaavat laakeilla alueilla. Lumen sulaminen keväällä tapahtuu koko jokien pituudelta samaan aikaan, koska joet virtaavat idästä länteen ja vettä tulee lyhyessä ajassa paljon.

Aivan erikoinen oli joulukuussa 2006 tilanne Pohjois-Pohjanmaalla, jolloin ensin oli kovat pakkaset, jolloin maa jäätyi. Sitten lämpötila oli pitkiä aikoja plusasteita ja satoi viikkoja. Tuloksena oli, että vesi nousi 10.12.2006 Pohjois-Pohjanmaan joissa (esim. Pyhäjoessa) tulvakorkeuteen.