Ubaid-kulttuuri
Wikipedia
 |
Tämän artikkelin tai osion kieliasua on pyydetty parannettavaksi. |
| Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Ubaid-kulttuuri (Obeidin kulttuuri) oli Kaksoisvirtainmaan ensimmäisten asuttajien luoma kulttuuri, joka enteili kaupunkivaltioiden syntyä. Ajoitukset vaihtelevat, mutta eräiden tietojen mukaan kulttuuri alkoi viimeistään 5300 eaa ja päättyi 4100 eaa. Ubaid-kaudelle ilmestyi pyörä.
Ubaidin kulttuurin ihmiset, "ubaidilaiset", rakensivat vehnän ja ohran kasteluviljelyllä eläviä kyliä, jotka kävivät sotia keskenään. Keski-Ubaid-kaudella noin 4500 eaa. temppelin mahti alkoi kasvaa ja rakennettiin suuria temppeleitä. Samaan aikaan syntyi isojen keskuskyliä ympäröiviä pienempiä kyliä. Persianlahden rannikon Eridu oli merkittävä keskus. Myöhäisellä Ubaid-kaudella Mesopotamian vaikutus laajeni kauas ehkä kaupan, ehkä valloitusretkien vaikutuksesta.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ubaid-kausi
Kaksoisvirtainmaan tulvatasangon asuttajat saapuivat Mesopotamian eteläosiin ehkä Iranista ja Turkista noin 5850 eaa. [1] tuoden mukanaan pohjoisesta noin 6000 eaa. vallinneen Samarran kulttuurin piirteitä.
Eriduun rakennettiin alkeellinen temppeli jo 5400 eaa. Noin 5300-4750 eaa. Sumerin pohjoisosiin Sippariin saapui lännestä seemiläisiä varhais-keski-Ubaid-kaudella.[2] Noin 5000 eaa. aluetta koetteli suuri tulva, ja oman historiansa mukaan sumerit saapuivat maahan varhais-keski-Unaid-kaudella 4850-4500 eaa.
Keskisellä Ubaid-kaudella 4500 eaa. oli syntynyt monia pikkukaupunkeja tai suuria kyliä, joissa oli julkisia rakennuksia sekä suuria kastelukanavajärjestelmiä. Nämä kylät olivat pienempien kylien keskuksena. Näihin aikoihin syntyvät myös suuret temppelit. Voidaankin sanoa, että Lähi-idän myöhemmän kulttuurin pohja syntyi keskisellä Ubaid-kaudella. Myöhäisellä Ubaid-kaudella kulttuurin vaikutus laajeni laajalle Lähi-itään ja Bahrainin suuntaankin Hormuzinsalmen seuduille asti. Eridu oli keskuksista suurin. Uruk perustettiin 4000 eaa. 4000 eaa. rakennettiin Tepe Gawran temppeli, joka on ensimmäinen tunnettu kivinen suuri temppeli.
[muokkaa] Ubaid-kauden alkuvaihe
Etelä-Mesopotamian asuttaminen alkoi noin noin 5800-5500 eaa. Tällöin Etelä-Irakin tulvatasangolle saapui kaisloista ja mudasta tehdyissä taloissa asuvia ihmisiä. Tällöin alkoi peltojen kastelu kanavilla Etelä-Irakissa. Kasteluviljelyn avulla taas kyettiin tuottamaan suuria määriä viljaa ja siten elättämään runsasta väestöä, eli kaupunkeja joissa suuri osa oli muita kuin maanviljelijöitä.
Mesopotamian kehityksen nopeaa vaihetta ennen varsinaista kaupungistumista sanotaan 'Ubaid-(Obeid) vaiheeksi ja varhaiseksi Uruk-vaiheeksi. Ubaid syntyi luultavasti Samarra-kauden ihmisten asetuttua Etelä-Mesopotamiaan. Tell Ouillista on löydetty vanhimman Ubaid-kerrostuman alta jäänteitä vanhemmista rakennuksista, luultavasti samarralaisista.
Ubaid-kaudella tunnettiin tournette (turnette), hidas savenvalajan pyörä. Ubaid-kaudella asuttiin mm. savitiilitaloissa, kaislataloissa, ja poltetusta savesta tehtiin jopa sirppejä.
Ubaid-keramiikkaa on löydetty Taurus-vuorilta Arabiaan ja Iranin ylätasangolle. Eridua pidetään vanhimpana sumerilaisena kaupunkina, aikoinaan, kun Persianlahti ulottui nykyiseen sisämaahan se oli rantakaupunki. Vanha kuningasluettelo mainitsee kuninkuuden tulleen alas taivaasta juuri Eridussa. Noin 5400/4750 eaa. perustetun Eridun temppeli oli vain 3½ x 4 m huone, joka on miltei identtinen myöhempien temppeleiden "kaikkien pyhimpien" kanssa.
Ubaid-kausi 5500—4000 eaa. liittyy asutuksen syntyyn ja suurten päällikkökuntien kehitykseen Etelä-Mesopotamian tulvatasangoilla. Päällikkökunnassa yksi kylä johtaa monen kylän liittoa. Tämä kehitys oli Ubaid-kaudella vielä hidasta. Eridu kasvoi Ubaid-kaudella selvästi muita keskuksia suuremmaksi n. 4500 eaa. mennessä. Aluksi Ubaid-kylät olivat suunnilleen samankokoisia ja jakautuivat tulvatasangolle tasaisesti.
[muokkaa] Keski-Ubaid-kauden nopea kasvu
Noin 4500 eaa. oli (Keski-Ubaid, Ubaid II-III, Ubaid II: Hajji Muhammed-keramiikka, jota oli myös III-vaiheessa.).
Ubaid II-kaudella eli Hajji Muhammed-kaudella alueelle levisi ehkä Pohjois-Sumerissa Choga Mamissa (4700 - 4600 eaa) kehittynyt tehokas keinokestelu.
Keski-Ubaid-kaudella oli syntynyt muutamia suurehkoja kasvavia ja monimutkaistuvia keskuksia, joissa oli 1000-3000, jopa 5000 asukasta, ja joihin liittyi pienempien kylien joukko. Kylien keskuksena oli temppeli, joka oli huomattavasti muita rakennuksia isompi ja joka myös viittaa jonkinlaiseen keskusvaltaan. Kylissä oli suurempien talojen alueita, ja kylät olivat rakennettu tiiviisti nelikulmaisista taloista. Eridussa oli elittiä, käsityöläisiä ja maanviljelijöitä. Eliitti asui lähimpänä temppeliä, maanviljelijät uloimpana. Tyypillisessä Ubaid-pikkukaupungissa oli 750 asukasta. Eridu asutettiin n. 4750 eaa., ja se kasvoi suureksi 5000 asukkaan kyläksi noin vuoteen 4500 eaa. mennessä. Kaupungissa oli myös suuri mutatiilinen temppeli, joka rakennettiin uudestaan aina 150-200 vuoden välein 13-17 kertaa vuoteen 2000 eaa. Ubaid-kauden loppupuolella Eridun temppeli oli 10x20 m levyisellä 1m korkuisella korokkeella. Kylät olivat kaikki vesireittien varrella ja niissä oli temppeli. Kylien ala oli 2-10 ha ja niissä asui korkeintaan muutamia tuhansia asukkaita.
[muokkaa] Myöhäisen Ubaid-kauden laajeneminen
Myöhäisellä Ubaid-kaudella n. 4500-4000 eaa. kaupungistuva kulttuuri levittäytyi Pohjois-Mesopotamiaan, jokilaaksojen ulkopuolelle ja ylös siitä, Turkkiin saakka, vanhan Pohjois-Mesopotamiasta ja Länsi-Iranista Pohdois-Syyriaan ulottuvan Halaf-kulttuurin alueelle. Keskuksissa oli julkisia rakennuksia ja monihuoneisia mutatiilitaloja. Keramiikka oli erittäin hyvin tehtyä. Asutuskeskusten alat olivat 1-10 ha. Kaikesta päätellen yhteiskunnallista epätasa-arvoa oli, ja myös päällikkyyttä. On oletettu, että alue olisi jakautunut sheikkikuntiin. Pohjoisen paimentolaiset, etelän maanviljelijät ja soitten kalastajat näkyivät nyt selvästi ensi kertaa omina ryhminään.
Ajan kuluessa Ubaid-kauden loppua kohti alkoi kaupunkien ympärille ilmestyä muureja. Kauppa ulottui laajalle alueelle. Ubaid-ihmisiä asui myös Saudi-Arabian Persianlauden rannikolla, ja kauppatavaroita tuotiin Intiasta asti. Persianlahden Ubaid-esineet ovat kaudelta 2 ja 3, myöhemmät harvinaisia. Kuwaitin paikasta "H3" löydetyt todisteet ubaidilaisen sivilisaation vaikutuksesta ovat ajalta noin 5500-5000 eaa. Siellä oli mukana on myös Arabian neoliittista vaikutusta.
Anatoliasta tuotiin obsidiaania. Ubaid 3-kaudelta on löydetty ensimmäiset todisteet mastosta ja purjeesta. Perustettiin monia keskuksia, muun muuassa Tepe Gawra, kauppa-asemiksi.
Ubaid-kulttuurin laajeneminen ei ollut pysyvää, monet paikat hylättiin. Laajeminen saattoi olla poliittista/sotilaallista tai esimerkiksi kauppa-asemien perustamista. Ei ole varmoja todisteita siitä, että Ubaid-ihmiset olisivat asuneet saman valtion alla - kyse saattaa olla yhteisistä perinteistä. Toiset väittävät, että kyse olisi jo tuolloin ollut tyrannin suorittamista valloitusretkistä, jotka olivat niin tyypillisiä myöhemmälle Mesopotamialle. Väestö oli kasvanut Ubadi-kauden alkuun verrattuna huomattavasti. Ubaidin loppupuolella rakennettiin Eriduun 10x20m temppeli 1m korokkeelle. Eridu VII-temppeli 4000-3700 eaa. oli monihuoneinen.
Noin 4000 eaa. sivilisaatiokehitys oli täydessä vauhdissa.
Noin 4500 eaa. Urukissa oli vain noin 1000 asukasta. Noin 4200 eaa. alueilla opittiin käsittelemään kuparia sulattamalla. Tästä alkoi ns. kivi-kuparikausi eli khalkoliittinen kausi.
Ubaid-kauden jälkeen noin 4100-4000 eaa. alkoi Uruk-kausi siten, että Ubaidin keramiikka harvinaistui vähitellen ja Uruk-keramiikka yleistyi.
[muokkaa] Ubaid-kauden jako
Ubaidin kausi oli ehkä välillä 5500-3700 eaa. korjattuina radiohiilivuosina 5800-4500 eaa. Ubaid jaetaan neljään vaiheeseen:
- Ubaid 0: 6900-6400 eaa. Tell Awayli eli d’Oueili-kausi, lähinnä Samarraa muistuttava.
- Ubaid I: (a) 5500-5000 (6400-5800)eaa. Eridu-vaihe: Tepe Gawra, Tell Arpatsija vastaa Halaf/Samarra kastelukanavia.
- Ubaid II: 5000-4500 (5800-5400)eaa. Keski-Ubaid Hajji Muhammed-vaihe vastaa Halaf/Samarra, kulttuuri levinnyt laajalle, laajoja kastelukanavaverkostoja, jotka kehittyivät Choga Mami:ssa (4700 - 4600 eaa) ja levisivät äkkiä muualle, selviä merkkejä keskitetystä johdosta.
- Ubaid III: 5300- (4400-3700, 5400-5000)eaa. Klassinen Ubaid, kulttuuria mm. Ras Shamrassa Libanonissa.
- Ubaid IV: 4800- (3700-3500, 5000-4500)eaa. Jälki-Ubaid, Tell Uqairin maalattu temppeli.
- Ubaid V : Ubaidin päättyminen Persianlahden Ubaid-esineistö katosi.
Tai vaikkapa näin:
- d'Ouelli/Oueili/Tell Awayli, Ubaid 0 5000-4800 eaa, "Choga Mamin siirtymäkausi" Samarran aikalainen.
- Eridu-vaihe Ubaid I 4800-4500 eaa, temppelit pieniä.
- Hajji Mohammed (Qal’at Hajji Muhammad, Hadzi Muhammed) Ubaid II Ubaidin isojen temppelien synty
- Varsinainen Ubaid, Ubaid III-IV 4500-4000 eaa. Ubaidin nopea kehitys ja leviäminen koko Mesopotamiaan. Temppelit kasvaneet 3-osaisiksi.
Ubaid 3-kaudella kulttuuri levisi Pohjois-Mesopotamiaan. Pohjoisessa kehittyi Ubaid 4-kaudella varhainen Gawra-keramiikka, joka jatkoi myöhäisenä Uruk-kaudella.
- Ubaid 1 5200-4800 eaa Eridu 19-15
- Ubaid 2 4800-4500 Eridu 14-12 Susiana b
- Ubaid 3 4500-4100 Eridu 11-9 Susiana c Naqada I
- Ubaid 4 4100-3500 Eridu 8-6, Uruk 18-15, Susa A, Egyptin Naqada II
[muokkaa] Temppelin koon kasvu Ubaid-kaudella
Ubaid-kaudella tapahtui temppelin koon kasvua mikä kertoo pappien vallan merkityksestä. Ubaid-kaudelta ovat Eridun temppelit 6-18 (VI-XVIII). Temppeli 16 oli pieni. Temppeli 15 oli kasvanut, 8x6 m. Temppeleistä 14-12 on jäänteitä vähän, temppeleissä 11-9 on tapahtunut kehitystä, vaikka 10:stä on jäänyt niukasti jätteitä. Temppeli 11 on 15 m pitkä. Temppeli 8 on kolmiosainen tyypillinen myöhempien aikojen temppeli, 21x12 m. Temppeli 7 18,5x13 m, vastasi Uruk 3-4.ää. Viimeinen Ubaidin temppeli, numero 6, oli 23 * 12 m.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ http://en.wikipedia.org/wiki/Image:Ssumer2.jpg
- ↑ http://en.wikipedia.org/wiki/Image:Ssumer2.jpg
- ↑ http://www.maat.it/livello2-comune/sinc-4500.htm
