Valaminen

Wikipedia

Hiekkavalun muotteja

Valaminen eli valanta on nestemäisen aineen kaatamista. Esineiden valmistus valamalla tarkoittaa nestemäiseksi lämmittämällä sulatetun valmistusaineen kaatamista muottiin, johon se kiinteytyy jäähtyessään. Sula aines täyttää muotin, jolta saamaansa kiinteään muotoon se jää jäähdyttyään. Perinteisesti esineitä on valettu metallista, mutta nykyisin myös muovista.

[muokkaa] Valuprosessit

[muokkaa] Tarkkuusvalu

Tarkkuusvalulla valetaan pieniä ja yksityiskohtaisia metalliesineitä. Erityisesti kultasepänteollisuuden alalla se on lisännyt jatkuvasti suosiotaan kustannustehokkaana ja nopeana valmistusmenetelmänä. Esimerkiksi ylioppilaslyyra on valutuote.

Tarkkuusvalun prosessi:

Muotoillaan malli valettavasta kappaleesta, esimerkikisi messingistä. Lisätään malliin valukanavat.
Tehdään vulkanointiprässillä kuminen negatiivi mallikappaleesta.
Negatiivilla tehdään tarvittava määrä vahamalleja.
Vahamalleista tehdään valupuu.
Valupuu sijoitetaan purkkiin, joka täytetään kipsillä.
Kipsin jähmetyttyä vaha sulatetaan pois vesihöyryllä.
Kipsi poltettaan kovaksi.
Onttoon kipsiin kaadetaan sula metalli joko tyhjö- tai epäkeskovalukoneessa.
Puretaan kipsi jähmettyneen metallikappaleen päältä.
Poistetaan metalikappaleista valukanavat ja tehdään viimeistelyhionnat ja pintakäsittelyt.

[muokkaa] Harkkovalu

[muokkaa] Liukuvalu

Liukuvalulla tarkoitetaan jatkuvatoimista valuprosessia. Liukuvalua kutsutaan myös jatkuvavaluksi. Liukuvalulaitteistot koostuvat sulatusuunista, valu-uunista ja siinä olevasta jäähdytetystä kokillista, sekä vetolaitteistosta, millä jähmettynyt valanne vedetään hallitusti ulos kokkilista.

Ensimmäiset kaupalliset ja toimivat jatkuvavalulaitteet kehitettiin teräksen valuun Neuvostoliitossa 1960-luvulla.

Properzi-menetelmä (tai Conti-rod)

Sula metalli kaadetaan vesijäähdytetyn valupyörän valu-uraan, missä jähmettyminen tapahtuu. Valutuote on poikkipinnaltaan 100mm x 100mm epäsäännöllinen suorakaide. Yleensä laitteiston perään on integroitu sarjavalssain ja vetokoneita, joilla valutuote muokataan pyöreäksi, halkaisijaltaan 12 mm langaksi. Valulanka toimitetaan 3 - 5 tonnin kieppeinä jatkoprosesseihin.

Menetelmää käytetään yleisesti alumiinin ja kuparin valuun.

Pystyvalu-menetelmä

Pystyvalumenetelmä kehitettiin Outokummun Porin tehtailla 1970-luvun alussa. Menetelmässä valusuunta on ylöspäin ja menetelmä on analoginen piikiteiden kasvattamissa käytetyn Chrozalskin-menetelmän kanssa. Valutuote on 6 - 42 mm lanka joka kiepitetään 3-5 tonnin kieppeihin, jotka toimitetaan jatkoprosesseihin.

Menetelmää käytetään kuparin, messingin ja kadmiumin valuun.