Valkosolu
Wikipedia
Valkosolut eli leukosyytit ovat verisoluja. Ne auttavat elimistöä torjumaan tartuntatauteja osana immuunijärjestelmää. Litrassa terveen aikuisen verta on normaalisti neljästä yhteentoista miljardia valkosolua. Veren lisäksi valkosoluja on pernassa, imusuonistossa ja imusolmukkeissa. Valkosoluja on eri tyyppejä, joten niiden elinikäkin vaihtelee, parista tunnista useaan vuoteen. Tipassa verta on 50 000 valkosolua.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Valkosolujen luokittelu
Valkosolut voidaan luokitella monosyytteihin, granulosyytteihin eli jyvässoluihin ja lymfosyytteihin eli imusoluihin.
[muokkaa] Monosyytit
Monosyytti erikoistuu siirtyessään verenkierrosta kudoksiin makrofagiksi, joka kuuluu syöjäsoluihin eli fagosyytteihin. Makrofagin tehtävä on tunnistaa pintansa reseptoreilla elimistölle vieras aine tai mikrobi, niellä se ja lopulta tappaa. Makrofageja on lähes kaikissa kudoksissa, mutta eniten niitä on pernassa, luuytimessä, imusolmukkeissa ja maksassa.
[muokkaa] Granulosyytit
Granulosyytit voidaan jakaa mikroskooppisen rakenteensa ja värjäytyvyytensä mukaan eosinofiilisiin granulosyytteihin, neutrofiilisiin granulosyytteihin ja basofiilisiin granulosyytteihin. Myös granulosyytit kuuluvat fagosyytteihin ja niistä tärkein on neutrofiilinen granulosyytti.
[muokkaa] Lymfosyytit
Lymfosyyttien tehtävä on etsiä elimistölle vieraita aineita tai mikrobeja ja merkitä ne, jolloin makrofagi tunnistaa ne paremmin. Lymfosyytit jaetaan T- ja B-lymfosyytteihin. B-lymfosyytit erittävät vasta-aineita ja T-lymfosyytit voidaan jakaa auttaja-T-soluihin sekä tappaja-T-soluihin.
[muokkaa] Valkosoluista aiheutuvia sairauksia
Leukemia ja lymfooma ovat syöpiä, joissa valkosolut lisääntyvät hallitsemattomasti.
