Yttrium

Wikipedia

Strontium ← Yttrium → Zirkonium Sc ↑ Y ↓ Lu       Koko taulukko
Yleistä
Nimi	Yttrium
Tunnus	Y
Järjestysluku	39
Luokka	siirtymämetallit
Lohko	d-lohko
Ryhmä	3
Jakso	5
Tiheys	4,472×103 kg/m3
Väri	hopean valkea
Löytövuosi, löytäjä	1794, Johan Gadolin
Atomiominaisuudet
Atomipaino	88,90585 amu
Atomisäde, mitattu (laskennallinen)	180 (212) pm
Kovalenttisäde	162 pm
Orbitaalirakenne	[Kr] 4d1 5s2
Elektroneja elektronikuorilla	2, 8, 18, 9, 2
Hapetusluvut	+3
Fysikaaliset ominaisuudet
Olomuoto	kiinteä
Sulamispiste	1799 K (1526 °C)
Kiehumispiste	3609 K (3336 °C)
Höyrystymislämpö	365 kJ/mol
Sulamislämpö	11,42 kJ/mol
Äänen nopeus	3300 m/s 293 K:ssa
Muuta
Elektronegatiivisuus	1,22 (Paulingin asteikko)
Ominaislämpökapasiteetti	0,298 kJ/kg K
Tiedot normaalipaineessa

Yttrium (lat. 'yttrium') on maametalleihin kuuluva metallimainen alkuaine. Se on jaksollisessa järjestelmässä 39. alkuaine. Suomalainen kemisti ja fyysikko Johan Gadolin löysi yttriumin vuonna 1794. Sen tiheys huoneenlämmössä on 4,45×10³ kg/m³. Sen sulamispiste on 1494,85 °C, kemiallinen merkki Y ja atomipaino 88,91.

Yttrium on kemiallisilta ominaisuuksiltaan muiden maametallien kaltainen. Yttriumia esiintyy lantanidien mineraaleissa. Sitä käytetään ydintekniikassa sekä kahta sen yhdisteistä tuottamaan väritelevision punainen väri.

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.