Väri

Wikipedia

**Näkyvän valon spektrin värit**
väri	aallonpituusväli	taajuusväli
punainen	~ 625–740 nm	~ 480–405 THz
oranssi	~ 590–625 nm	~ 510–480 THz
keltainen	~ 565–590 nm	~ 530–510 THz
vihreä	~ 500–565 nm	~ 600–530 THz
syaani	~ 485–500 nm	~ 620–600 THz
sininen	~ 440–485 nm	~ 680–620 THz
violetti	~ 380–440 nm	~ 790–680 THz
Värilämpötila-arvoja

Väri on fysiikan kannalta jokin sähkömagneettisen säteilyn aallonpituus väliltä 400 - 700 nm. Se on siis valoa, jota havaitaan näköaistilla. Värjäyksessä on tarkoitus antaa kappaleelle pigmentti, joka heijastaa valoa halutulla aallonpituudella. Tämä aallonpituus havaitaan kappaleen tai pinnan värinä. Pinnasta heijastunut valo ja siitä aistittu väri muodostuvat alkuperäisestä valosta ja tarkkailtavan pinnan värin yhteisvaikutuksesta. Väri ja valoisuus muodostavat yhdessä sävyn.

Ihmisen tekemä värihavainto on aina subjektiivinen. Värin näkeminen ja kokeminen on siis yksilöllistä. Värien mittaamiseksi on myös teknisiä menetelmiä, joilla voidaan objektiivisesti määrittää kappaleen väri. Oikeastaan tulisi puhua sävymittauksesta, koska varsinaisen allonpituusvasteen eli värin lisäksi mittaus kertoo myös kappaleen valoisuudesta, eli värimittari mittaa väriä ja valoisuutta.

Värejä on periaatteessa äärettömän paljon. Käytännössä samankaltaisia sävyjä ei voi rajattomasti erottaa toisistaan, ja isokin sävyalue voidaan niputtaa yhden värin nimiin. Musta ja valkoinen eivät periaatteessa ole värejä, vaan musta pinta ei heijasta minkään väristä valoa ja valkoinen on kaikkien värien sekoitus. Eli musta ei heijasta mitään väriä ja valkoinen taas heijastaa kaikki värit.

[muokkaa] Ihmisen kokemus väreistä

Ihmisen silmässä on neljää eri väriä aistimaan tarkoitettuja soluja. Nämä värit ovat keltainen, sininen, punainen ja vihreä. Lisäksi silmä aistii valoisuuden tai pimeyden asteita. Näiden aistimusten yhdistelmä synnyttää ihmisen kokemuksen väristä. Esimerkiksi violetin kokemus syntyy siten, että sekä punaisen että sinisen aistimiseen tarkoitetut solut reagoivat etsimäänsä väriin. Vihreän kokemus ei kuitenkaan synny keltaisen ja sinisen sekoituksesta, sillä vihreälle on omat aistisolunsa. Tämän vuoksi vihreä ei myöskään näytä keltaisen ja sinisen sekoitukselta samaan tapaan kuin violetti näyttää sinisen ja punaisen sekoitukselta ja oranssi näyttää keltaisen ja punaisen sekoitukselta.

Eri kulttuureissa värit on määritelty eri tavoin, esimerkiksi Japanissa siniselle ja vihreälle on yhteinen nimitys, ja hantien ja mansien keskuudessa keltaista merkitsevä sana tarkoittaa myös nuoren ruohon vihreää väriä. Kulttuurista ja kielestä huolimatta kaikkien ihmisten silmissä on samat aistinsolut (värisokeutta lukuun ottamatta), joten periaatteessa ihmiset myös näkevät aina neljää toisistaan selvästi erottuvaa pääväriä.

Joidenkin filosofien mielestä siitä ei kuitenkaan voida mennä varmuuteen, että eri ihmisten kokemat neljä pääväriä (ja niiden sekoitukset) olisivat kokemuksina samanlaiset. Erään ajatusleikin mukaan on mahdollista, että joku kokisi punaista siinä, missä muut kokevat vihreää. Tässä tapauksessa mikään ei voisi paljastaa hänelle itselleen tai kellekään muullekaan, että hänen näköaistinsa poikkeaa kaikkien muiden näköaistista. Hän vain käyttäisi nimitystä punainen siitä kokemuksesta, mitä muut omalla kohdallaan nimittävät vihreäksi, ja nimitystä vihreä siitä kokemuksesta, mitä muut nimittävät punaiseksi. Silti kaikki käyttäisivät samoista värillisistä esineistä samoja värien nimityksiä. Ajatusleikin mukaan periaatteessa olisi mahdollista, että jokaisen sisäinen kokemus väreistä poikkeaa toisten kokemista väreistä yhtä huomattavasti.

[muokkaa] Etymologia

Arvellaan, että värien nimet keltainen ja harmaa ovat vanhoja lainasanoja balttilaiskielistä. Sanan keltainen balttilainen vastine on alkujaan merkinnyt keltaista väriainetta, sanan harmaa vastine taas on voinut merkitä turkkia. Sana keltainen on myös sukua sanalle kulta. Värien nimet musta, valkoinen, ruskea, punainen, vihreä ja sininen ovat suomessa ja sukukielissä omaperäisiä sanoja. Vihreää arvellaan johdokseksi sanasta viha, valkoinen taas lienee sukua sanalle valo. Sanan ruskea vastineet joissain sukukielissä merkitsevät punaista. Esimerkiksi karjalankielisen kansanlaulun sanat "ruskie neitsyt, valkie neitsyt" tarkoittavat punapäätä tyttöä ja vaaleahiuksista tyttöä.

Muut värien nimet ovat uusia lainasanoja, kuten violetti, turkoosi ja oranssi, tai yhdistelmiä vanhoista sanoista, kuten sinipunainen ja vaaleanpunainen.

[muokkaa] Väriympyrän värejä

Väriympyrä

[muokkaa] Värejä

[muokkaa] Värejä heksa-arvoineen

Punaisesta keltaiseen:

FF0000

FF1100

FF2200

FF3300

FF4400

FF5500

FF6600

FF7700

FF8800

FF9900

FFAA00

FFBB00

FFCC00

FFDD00

FFEE00

FFFF00

Keltaisesta vihreään:

FFFF00

EEFF00

DDFF00

CCFF00

BBFF00

AAFF00

99FF00

88FF00

77FF00

66FF00

55FF00

44FF00

33FF00

22FF00

11FF00

00FF00

Vihreästä siniseen:

00FF00

00EE11

00DD22

00CC33

00BB44

00AA55

009966

008877

007788

006699

0055AA

0044BB

0033CC

0022DD

0011EE

0000FF

Sinisestä violettiin:

0000FF

1100FF

2200FF

3300FF

4400FF

5500FF

6600FF

7700FF

8800FF

9900FF

AA00FF

BB00FF

CC00FF

DD00FF

EE00FF

FF00FF

Violetista punaiseen:

FF00FF

FF00EE

FF00DD

FF00CC

FF00BB

FF00AA

FF0099

FF0088

FF0077

FF0066

FF0055

FF0044

FF0033

FF0022

FF0011

FF0000

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Lähde

Erkki Itkonen (toim.) (1992-2000): Suomen sanojen alkuperä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. ISBN 951-717-692-9.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on lisää materiaalia aiheesta värit.

Värejä heksa-arvoineen
coloria.net - tietoa väreistä
Värit - Väritesti

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org../../../v/%C3%A4/r/V%C3%A4ri.html

Luokka: Värioppi