Q'utu k'usillu
Wikipidiyaman
?
Q'utu k'usillu |
|||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
|||||||||||||
Mitan kamay | |||||||||||||
|
|||||||||||||
Mitan kamaypaq sutin | |||||||||||||
Alouatta belzebul (Linnaeus, 1766), Alouatta caraya (Humboldt, 1812), Alouatta coibensis (Thomas, 1902), Alouatta fusca (E. Geoffroy, 1812), Alouatta nigerrima (Lönnberg, 1941), Alouatta palliata (Gray, 1849), Alouatta pigra (Lawrence, 1933), Alouatta sara (Elliot 1910), Alouatta seniculus (Linnaeus, 1766) Linnaeus, 1766 (Simia seniculus) |
Q'utu k'usillu (genus Alouatta) nisqaqa Piruwpi, sach'a-sach'akunapi k'allmakunapi kawsaq k'usillum. Kunkasapa qapariykachaqmi.
Kaymi tukuy q'utu k'usillu rikch'aqkuna (Piruwpi kawsaq: wira qillqasqa):
- Puka q'utu k'usillu (Alouatta seniculus) - Uralan Abya Yalapi kawsaq
- Yana q'utu k'usillu (Alouatta palliata) - Chawpi Abya Yalapi, Uralan Abya Yalapi kawsaq
- Pukamaki q'utu k'usillu (Alouatta belzebul) - Amarumayu suyupi kawsaq
- Hatun chaku q'utu k'usillu (Alouatta caraya) - Hatun Chakupi kawsaq
- Buliwya q'utu k'usillu (Alouatta sara) - Buliwyapi kawsaq
- Panama q'utu k'usillu (Alouatta coibensis) - Panamapi kawsaq
- Ch'umpi q'utu k'usillu (Alouatta fusca) - Anti Brasilpi kawsaq
- Yanasapa q'utu k'usillu (Alouatta nigerrima) - Brasilpi kawsaq
- Watimala q'utu k'usillu (Alouatta pigra) Yukatan yaqa wat'api, Watimalapi kawsaq
![]() |
Kay qillqasqaqa ancha huch'uyllam kachkan. Wikipidiyata yanapayta munaptinki hatarichinam atichkan |