2. Baltian rintama
Wikipedia
Puna-armeijan rintamat | |
Baltian rintamat
|
|
Baltian rintama | |
1. Baltian rintama | |
2. Baltian rintama | |
3. Baltian rintama | |
Luoteen rintama | |
Valkovenäjän rintamat
|
|
1. Valkovenäjän rintama | |
2. Valkovenäjän rintama | |
3. Valkovenäjän rintama | |
Ukrainan rintamat
|
|
1. Ukrainan rintama | |
2. Ukrainan rintama | |
3. Ukrainan rintama | |
4. Ukrainan rintama | |
Arorintama | |
Kaukoidän rintamat
|
|
Kaukoidän rintama | |
1. Kaukoidän rintama | |
2. Kaukoidän rintama | |
Transbaikalin rintama | |
Moskovan rintamat
|
|
Moskovan puolustuslinja | |
Moskovan reservirintama | |
Možaiskin puolustuslinja | |
Kalinin rintama | |
Pohjoiset rintamat
|
|
Karjalan rintama | |
Leningradin rintama | |
Pohjoinen rintama | |
Olhavan rintama | |
Kaukasuksen rintamat
|
|
Kaukasuksen rintama | |
Pohjois-Kaukasuksen rintama | |
Transkaukasuksen rintama | |
Krimin rintama | |
Muut
|
|
Brjanskin rintama | |
Keskustan rintama | |
Donin rintama | |
Kurskin rintama | |
Orelin rintama | |
Reservirintama | |
Kaakon rintama | |
Etelän rintama | |
Lounaan rintama | |
Stalingradin rintama | |
Voronežin rintama | |
Lännen rintama |
2. Baltian rintama oli Puna-armeijan toisen maailmansodan rintama, joka muodostettiin 31. maaliskuuta 1943 Baltian rintamasta ja lakkautettiin 31. maaliskuuta 1945.[1]
2. Baltian rintama osallistui Operaatio Bagrationiin aloittamalla 23. kesäkuuta 1944 laajan hyökkäyksen koko rintaman mitalla saksalaisen 18. armeijan asemia kohti. Se mursi rintaman kahdesta kohdasta ja pian koko rintama mureni. [2]
1. ja 2. Baltian rintama saivat STAVKA:lta määräyksen Kuurinmaan armeijaryhmän tuhoamisesta, jotta Baltiaan sijoitetut joukot saataisiin vapautettua tärkeämpii tehtäviin. Ensimmäinen hyökkäys aloitettiin 16. lokakuuta 1944, mutta se pysähtyi lähelle Tukumsin kaupunkia. 27. päivänä aloitettu uusi offensiivi pysähtyi sekin ilman merkittäviä saavutuksia. Kolmannen kerran motin tuhoamista yritettiin 20. marraskuuta, mutta saksalaisten ja latvialaisten joukkojen onnistui säilyttää puolustusasemansa. Epäonnistuneita yrityksiä tehtiin vielä joulukuussa sekä helmikuussa ja huhtikuussa 1945.[3]
[muokkaa] Komentajat[1]
- 20. lokakuuta 1943 – 23. huhtikuuta 1944 kenraalieversti Markian Popov
- 23. huhtikuuta 1944 – 4. helmikuuta 1945 armeijankenraali Andrei Jeremenko
- 4. helmikuuta – 9. helmikuuta 1945 kenraalieversti Markian Popov
- 9. helmikuuta – 31. maaliskuuta 1945 Neuvostoliiton marsalkka Leonid Govorov
[muokkaa] Lähteet
- ↑ 1,0 1,1 Auke de Vlieger, De Slag om Stalingrad - Fronten . Luettu 3.4. 2007. (hollanniksi)
- ↑ KURT MARTIN, [http://criticalhit.com/PanBW.pdf BATTLEFIELD WALKAROUND 1. PANTHER LINE—ARMY GROUP NORTH 1944] . Luettu 5.4. 2007. (englanniksi)
- ↑ Frank Gordon, Kurland: The Last Stand Centropa Reports. Luettu 5.4. 2007. (englanniksi)