Algot Niska
Wikipedia
Algoth Niska (5. joulukuuta 1888, Viipuri – 28. toukokuuta 1954 Helsinki) oli suomalainen salakuljettaja. Hän oli ruotsinkielisen merikapteenin poika ja hänellä oli neljä sisarusta. Isän kuoltua 1903 perhe muutti Viipurista Helsinkiin. Sisaruksista Adolf Niska oli oopperabaritoni, Esther Niska sopraano, Bror Niska operettilaulaja ja Aina Niska tanssitaiteilija. Niskan oma etunimi on suomenkielisissä lähteissä kirjoitettu myös muotoon "Algot". Algoth Niska meni naimisiin Magda Aufrichtigin kanssa 11.9.1917 Helsingissä ja Celia Anderssonin kanssa 21.7.1927 Maarianhaminassa. Niskalla on kaksi lasta, Magda ja Jack.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Urheilu-ura
Niska pelasi jalkapalloa ja oli ensimmäisessä Suomen mestaruuden voittaneessa Unitaksen joukkueessa vuonna 1908. Hän pelasi Suomen maajoukkueen ensimmäiset maaottelut vuosina 1911–1912 ja osallistui Tukholman olympialaisiin 1912. Hän teki Suomen 2–1 johtomaalin Italiaa vastaan, Suomi voitti ottelun 3–2. Niska päätti kansainvälisen uransa Tukholman kisojen pronssiotteluun 23-vuotiaana, mutta palasi kotimaan kentille vielä 1916 voittaen Kiffenin joukkueessa vielä toisen mestaruuden.[1]
[muokkaa] Seurat
- Viborg IFK 1904
- Unitas Helsinki 1906–1909
- Helsingfors IFK 1910–1912
- Kiffen 1916
[muokkaa] Salakuljetus
Kun kieltolaki tuli Suomeen vuonna 1919 Niska kauppasi pirtua.
Helsingin hienostopiirit alkoivat ostaa viinaa Niskalta. Niska sai viinansa muun muassa virolaisilta ja saksalaisilta laivoilta, jotka olivat ankkuroituneet Suomen rannikkoalueelle. Myöhemmin Niska salakuljetti viinaa Ruotsista jossa ei ollut kieltolakia, mutta rajoitettua. Niska yleensä ampui monia poliisiveneita muun muassa Turku, Helsinki, Tukholma ja Ahvenanmaa reiteillä. Niska joutui kiinni ja oli vankilassa monta vuotta. Pian sen jälkeeen kun Niska pääsi vankilasta hän aloitti taas salakuljetuksen ja oli etsintäkuulutettu Ruotsissa ja Suomessa. Vuonna 1932 Niska karkotettiin Ruotsista ja asui Riikassa, Tallinnassa ja Danzigissa. Niska puhui ruotsia,saksaa ja englantia.
Vuonna 1938 Niska tutustui itävaltalaiseen liikemieheen, juutalaiseen Albert Amtmaniin, joka oli paennut natsien vainoja Suomeen. Niska päätti auttaa juutalaisia henkensäkin uhalla ja ryhtyi hankkimaan väärennettyjä passeja. [2] Niska pelasti 150 juutalaista toisen maailmansodan aikana ja tämän vuoksi Gestapo etsi häntä. [3] Niskan ihmissalakuljetus päättyi, kun Saksa julisti sodan Neuvostoliitolle ja sulki rajansa tiukasti. [2]
Niska kuoli 28. toukokuuta 1954 aivokasvaimen vuoksi leikkauksesta huolimatta.[2] Niska on saanut nimensä israelilaiseen muistomerkkiin muiden juutalaisia pelastaneiden hyväntekijöiden joukkoon. [4]
Algoth Niska on iskelmälaulaja Dannyn isoisä. [2]
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Algoth Niska: "Mina äventyr" (muistelmia salakuljetusvuosilta)
- Algoth Niska: Yli vihreän rajan (muistelmia juutalaisten pelastamisesta)
- Kari Kallonen: "Algoth Niska - salakuljettajien kuningas" (elämäkerta, Revontuli 2000)
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Jalkapallon Pikkujättiläinen, WSOY 2003 ISBN 951-0-270237-7
- ↑ 2,0 2,1 2,2 2,3 http://www.kustannushd.fi/isoisani.htm
- ↑ http://www.kustannushd.fi/algot_niska.htm
- ↑ http://teknokekko.vuodatus.net/blog/54306
