Alpo Rusi

Wikipedia

Alpo Rusi (s. 17. elokuuta 1949 Jyväskylässä) on keskustalainen poliitikko, ulkoasiainneuvos ja valtiotieteen tohtori. Hän oli presidentti Martti Ahtisaaren neuvonantaja 1994-1999.

Alpo Rusi kouluttautui ylioppilaaksi 1969, valtiotieteen maisteriksi 1971 ja lisensiaatiksi 1979 ja väitteli tohtoriksi vuonna 1982 aiheenaan lehdistösensuuri jatkosodassa. Vuosina 2000-2003 hän oli Lapin yliopiston kansainvälisten suhteiden professori. Hän on ollut 25. kesäkuuta 2004 lähtien kiertävä suurlähettiläs Balkanilla.

Rusi oli ehdokkaana europarlamenttivaaleissa 2004 mutta häntä ei valittu. Hän oli ehdokkaana myös vuoden 2007 eduskuntavaaleissa, mutta ei tullut valituksi^[1]. Politiikassa Rusi on muun muassa ajanut vakoiluepäilyn jälkeen tutkistelua suomettumisen ajasta.

[muokkaa] Vakoiluepäily

Alpo Rusia epäiltiin Stasin vakoojaksi XV/11/69 "Viulu" ennen eduskuntavaaleja 2003. Hänet poistettiin keskustan ehdokaslistalta, kun asia vuoti Supolta julkisuuteen. Rusin ystävä Olli Rehn luopui ehdokkuudesta puolustaakseen tätä. Rusin veli Jukka Rusi tunnusti luovuttaneensa asiakirjoja DDR:n tiedustelupalvelulle.

Tapaus päätyi syyteharkintaan asti, mutta asiassa päätettiin jättää syyte nostamatta, sillä Alpo ja Jukka Rusia koskevien epäilyjen pohjana olevia luovutettuja asiakirjoja ei pystytty tutkinnassa identifioimaan riittävästi, jotta heitä vastaan olisi voitu nostaa syyte törkeästä vakoilusta. Tavallisen vakoilun osalta teot olivat jo vanhentuneet. Rusi vaati esitutkinta-aineiston julkistamista kokonaan, mutta korkein hallinto-oikeus päätti olla tekemättä niin, koska sen mukaan aineisto voisi vaarantaa valtion turvallisuuden. Rusin mukaan salattu aineisto olisi todistanut hänen olevan syytön.

Alpo Rusi teki marraskuussa 2005 tutkintapyynnön suojelupoliisin päälliköstä Seppo Nevalasta. Keskusrikospoliisi epäili Nevalaa törkeästä kunnianloukkauksesta. Syyte hylättiin.

Stasin arkistoja hoitavan BStU:n Rosenholz-tutkimusryhmän puheenjohtajan, Helmut Müller-Enbergsin, 20.4.2006 Iltalehdelle antaman haastattelun mukaan lopputulos on se, että Jukka Rusi on ollut HVA:n (Stasin ulkomaantiedustelu) kanssa yhteistyössä, Alpo Rusi ei.

Alpo Rusi vaatii valtiolta 500 000 euroa vahingonkorvauksia henkisistä kärsimyksistä ja taloudellisista menetyksistä. Rusin mukaan suojelupoliisin 2002 aloittama esitutkinta oli perusteeton. Rusi ja hänen asianajansa ovat vaatineet valtion listoja Stasi- ja KGB-kontakteista julkaistavaksi. Rusin mukaan listoja on neljä, neuvostoloikkari Oleg Gordievskin 1980-luvulla Suomeen toimittama KGB-lista, länsitiedustelun toimittama Tiitisen lista, Stasi-epäiltyjä koskeva vuonna 1999 Suomeen ilmaantunut Hassisen lista ja Rosenholtz-aineisto, joka sisältää tietoja Stasin kortistoista.^[2]

Suomen valtio on lausunnossaan kieltänyt kahden listan olemassaolen ja vastustaa Tiitisen listan julkaisemista. Helsingin käräjäoikeuden on määrä antaa päätös 13. huhtikuuta 2007 Tiitisen listan julkisuudesta. Aiemmin korkein hallinto-oikeus on jo todennut, Suojelupoliisin päätöksen salata Tiitisen listan olleen Suomen lain mukainen.^[3]^[4]

[muokkaa] Tuotanto

Kylmä Tasavalta, WSOY 2003
Ei enää erityistapaus - Suomen kansainvälinen asema kylmän sodan jälkeen, WSOY 2003
Mariankadun puolelta, Otava 2000
Dangerous Peace - A New Rivalry In World Politics, Westview Press kesäkuu 1997
After the Cold War - Europe's New Political Architecture, Palgrave Macmillan Publishing 1991
Gallup ja kansanvalta Satakunnan Painotalo Oy, Kokemäki 1985
Mielikuvituksettoman politiikan kritiikkiä Satakunnan Painotalo OY, Kokemäki 1982
Lehdistösensuuri jatkosodassa : sanan valvonta sodankäynnin välineenä 1941-1944, Suomen Historiallinen Seura (1982) (väitöskirja)
Avaus äärikeskustaan (yhdessä Juha Kuisman kanssa), Ari-paino, Saarijärvi 1980