Jyväskylä

Wikipedia

Jyväskylän kaupunki
vaakuna sijainti
www.jyvaskyla.fi
Sijainti	62°14′25″N, 25°44′40″E
Lääni	Länsi-Suomen lääni
Maakunta	Keski-Suomen maakunta
Seutukunta	Jyväskylän seutukunta
Kihlakunta	[[{{{kihlakunta}}}]]
Perustamisvuosi	1837
Kuntaliitokset	Säynätsalo (1993)
Pinta-ala - maa - sisävesi	136,9 km² 105,9 km² 31,0 km²
Väkiluku - väestötiheys	84 950 (28.2.2007) 789 as/km²
Työttömyysaste	{{{työttömyys}}} %
Kunnallisvero	18,50 %
Kunnanjohtaja	Markku Andersson
Kunnanvaltuusto {{{valtuusto-puolueet}}}	{{{valtuusto-koko}}} paikkaa {{{valtuusto-paikat}}}

Jyväskylä on Keski-Suomen maakunnan ja Jyväskylän seutukunnan keskuskaupunki Päijänteen rannalla. Kaupungin asukasmäärä on 84 950 (28.2.2007) ja pinta-ala 136,9 neliökilometriä.

Jyväskylässä on yliopisto sekä useita muita oppilaitoksia. Työpaikkoja kaupungissa on noin 46 500.

Jyväskylä on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki. Jyväskylän seutu on yksi Suomen viidestä kasvukeskuksesta (pääkaupunkiseudun sekä Tampereen, Turun ja Oulun seutujen ohella).

Sisällysluettelo 1 Maantiede 2 Historia 3 Kaupunkikuva 4 Kaupunkikulttuuri 5 Kaupunginosat 6 Liikenne 7 Tutustumiskohteita 7.1 Urheiluseuroja 7.2 Oppilaitoksia 7.3 Muuta 8 Tapahtumat 9 Tunnettuja jyväskyläläisiä 10 Naapurikunnat 11 Ystävyyskaupungit 11.1 Vaalipiiri 12 Katso myös 13 Aiheesta muualla

[muokkaa] Maantiede

Jyväskylä on ollut läpi historiansa merkittävä liikenteen risteyskohta. Lähimmät suuret kaupungit ovat Tampere (149 km), Kuopio (144 km) ja Mikkeli (113 km). Suomen pääkaupunkiin Helsinkiin Jyväskylästä on matkaa maanteitse 272 km, rautateitse matka on 342 km.

Jyväskylän kaupunki sijaitsee Päijänteen pohjoispäässä. Kaupungissa sijaitsevia pienempiä järviä ovat Jyväsjärvi, Tuomiojärvi, Palokkajärvi ja Köhniönjärvi. Jyväskylään kuuluvia Päijänteen saaria ovat Muuratsalo, Säynätsalo, Lehtisaari ja Iso-Lehtisaari.

Jyväskylän seutu on kumpuilevaa. Kaupungin korkein maankohoama on 249 metrin korkuinen Pirttimäki. Sitä tunnetumpi on kuitenkin Laajavuori, jolla sijaitsee hiihtokeskus ja Matti Nykäsen hyppyrimäki.

[muokkaa] Historia

Jyväskylän seudulta tunnetaan arkeologisia löytöjä kivikaudelta lähtien. Seudulla harjoitettiin maanviljelyä jo 3500 vuotta sitten. Keskiajalla alue oli hämäläisten metsästys- ja kalastusaluetta, jolla ehkä liikkui myös saamelaista kantaväestöä. Varhaisin nimeltä tunnettu Jyvässeudun asukas oli Heikki Ihanninpoika Jyväsjoki, joka mainitaan vuoden 1506 asiakirjoissa. Nelisenkymmentä vuotta myöhemmin seudulla oli jo useita uudistaloja: Kekkolan, Kuokkalan, Äijälän, Mattilan ja Tourulan nimet ovat säilyneet nykyaikaan asti kaupunginosien niminä. Taloja syntyi tulevina vuosisatoina niin, että 1830-luvulla Jyväskylä oli Laukaan pitäjän suurin kylä. Hyvien vesiyhteyksien ja maanteiden vuoksi Jyväskylästä kehittyi vilkas markkinapaikka, ja viralliset markkinaoikeudet kylä sai 1801.

Jyväskylän kaupungin perusti Nikolai I vuonna 1837 Jyväskylän kappelikirkonkylään Jyväsjärven ja Syrjänharjun väliin. Vaikka kappelikirkonkylä oli jo vanhastaan kauppapaikka, rakennettiin kaupunki lähes tyhjästä. Lähes kaikki kaupungin ensimmäiset asukkaat tulivat Jyväskylän seudun ulkopuolelta. Jyväskylä sai ensimmäiseksi asemakaavakseen ruutukaavan, jossa oli 21 korttelia, neljä pitkittäiskatua ja kuusi poikittaiskatua. Nykyisen kaupungin keskustan ytimenä on tuo alkuperäisen asemakaavan alue. Vuonna 1838 kaupungissa oli 189 asukasta. Jyväskylän perustamiskirja on luettavissa kaupunginkirjaston sivuilla: [1].

1800-luvulla Jyväskylän seudun huomattavimpia vaikuttajia oli piirilääkäri Wolmar Schildt, yksi huomattavimmista suomalaisasian kannattajista. Suureksi osaksi hänen ansiostaan Jyväskylästä kehittyi suomenkielisen kulttuurin edelläkävijä. Jyväskylään perustettiin 1858 suomenkielinen lyseo (nyk. Jyväskylän Lyseon lukio), valtakunnallisesti ensimmäinen laatuaan, 1863 suomenkielinen opettajaseminaari sekä suomenkielinen tyttökoulu 1864. Nämä koulut toivat Jyväskylään runsaasti sivistyneitä ihmisiä opettajien ja koko valtakunnan alueelta tulleiden oppilaiden muodossa. Jyväskyläläisiä opettajia olivat esimerkiksi kirjankustantajiksi ryhtyneet Kaarle Jaakko Gummerus, Karl Gustav Göös ja Alexander Georg Weilin.

1800-luvun loppupuolella kaupunki ja sen ympäristö vaurastuivat mm. metsien arvonnousun takia. Tänä aikana kaupunkiin rakennettiin monia merkittäviä, vieläkin käytössä olevia julkisia rakennuksia. Vähitellen Jyväskylään nousi teollisuuutta; ensimmäinen merkittävä tehdas oli Schaumanin vaneritehdas, joka perustettiin 1912. Myöhemmin, 1920- ja 1930-luvulla Jyväskylän seudulle, vihollisen lentokoneiden ulottumattomiin, sijoitettiin runsaasti Puolustusvoimien aseteollisuutta.

Jyväskylän sivistys- ja koulukaupunkimaine synnytti aikoinaan kaupungille lempinimen Suomen Ateena. Kaupungissa oli jo ensimmäisten koulujen perustamisen aikoihin haaveiltu yliopiston saamisesta kaupunkiin. Ensimmäinen merkki haaveen täyttymisestä saatiin, kun kaupunkiin perustettiin vuonna 1912 Suomen ensimmäinen kesäyliopisto. Opettajaseminaari muuttui 1934 Kasvatusopilliseksi korkeakouluksi, jolla oli jo oikeus myöntää tohtorin tutkintoja. Varsinaista yliopistoa saatiin odottaa vuoteen 1966 asti, jolloin Kasvatusopillinen korkeakoulu monialaistui ja sen nimeksi muutettiin Jyväskylän yliopisto.

Jyväskylän lyseon kasvatti Alvar Aalto perusti arkkitehtitoimistonsa Jyväskylään syksyllä 1923 ja suunnitteli siitä lähtien kaupunkiin ja sen ympäristöön lukuisia rakennuksia.

Sotien jälkeen Jyväskylä kasvoi nopeasti. 40 vuodessa kaupungin väkiluku kuusinkertaistui, kaupunkiin tehtiin mittavia alueliitoksia (tärkeimmät vuosina 1941 ja 1965) ja uusia asumalähiöitä kaavoitettiin. Samalla lähes kaikki keskustan historialliset puutalot väistyivät uudisrakennusten tieltä.

1960-luvulla saivat alkunsa kulttuuritapahtumat Jyväskylän kesä ja Jyväskylän talvi. Vuonna 1951 järjestettiin ensimmäiset Jyväskylän suurajot, nykyiseltä nimeltään Neste Rally Finland.

Paitsi että Jyväskylä on Keski-Suomen maakunnan keskus, se oli Keski-Suomen läänin pääkaupunki läänin olemassaolon ajan, vuosina 1960–1997. Vuoden 1997 lääniuudistuksessa Keski-Suomesta tuli yhdessä Turun ja Porin ja Vaasan läänien sekä Hämeen läänin pohjoisosien kanssa osa Länsi-Suomen lääniä, jonka pääkaupunki on Turku. Aiempina vuosisatoina Jyväskylä kuului muun Laukaan kunnan osana ensin Hämeen lääniin aina vuoteen 1775 asti, jonka jälkeen se kuului Vaasan lääniin aina Keski-Suomen läänin perustamiseen saakka.

Jyväskylä on menestynyt monissa kaupunkien imagotutkimuksissa 2000-luvulla. Marraskuussa 2006 julkaistun tutkimuksen mukaan Jyväskylä on neljänneksi turvallisin kaupunki Suomessa, turvallisin Länsi-Suomessa.

Jo pitkään on harkittu Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntaliitosta. Viime aikoina on vedottu siihen, että alueen työpaikat ovat keskittyneet kaupunkiin ja kaupunki menettää verotuloja maalaiskuntaan. Maalaiskunta on suhtautunut liitossuunnitelmiin yleensä kielteisesti. 2000-luvulla se on perustellut kriittistä kantaansa lähinnä kaupungin velkaantuneisuudella.

Jyväskylän kaupungin sekä Korpilahden kunnan kuntaliitos on tarkoitettu toteutettavaksi 01.01.2009.

[muokkaa] Kaupunkikuva

Jyväskylä on pinta-alaltaan pieni sekä hyvin tiiviisti rakennettu kaupunki. Ruutukaavan mukaan rakennettu kaupungin vanhin osa, nykyinen ydinkeskusta sijaitsee Jyväsjärven ja Syrjälänharjun välissä. Se on Suomen kaupunkien pelkistetyin, yksinkertaisin ja symmetrisin ruutukaava. Se on symmetriassaan verrattavissa jopa renessanssin ihannekaupunkeihin. Kaupungin hallinto ja palvelut ovat hyvin keskittyneitä ja keskusta rakennettu tiiviisti.

Vuonna 1941 tehdyn alueliitoksen jälkeen on Jyväskylän keskustaa laajennettiin itään Taulumäen suuntaan. Tästä on seurannut hallinnollinen erikoisuus, kun Jyväskylän maalaiskunnan kunnantalo ja Jyväskylän maaseurakunnan kirkko sijaitsevat vieläkin Taulumäellä.

Monissa Suomen kaupungeissa on toteutettu tai suunnitteilla keskieurooppalaiseen tapaan kävelykatuja. Jyväskylä on tässä asiassa ollut edelläkävijä, kun aikaisemmin valtatien 4 läpikulkuliikennettä palvellut kaupungin keskustaa länsi-itäsuunnassa halkova Kauppakatu muutettiin ensin joukkoliikennekaduksi ja sittemmin yhdeksi Suomen ensimmäisistä kävelykaduista vuonna 1993. Kauppakadun kävelykadusta on tullut kaupunkilaisten suosima kohtaamispaikka ja sen varrella sijaitsevat kaupungin suosituimmat ostoskeskukset, kahvilat sekä ravintolat. Kävelykadulla järjestetään myös monia kulttuuritapahtumia.

Suuren osan Jyväskylän rakennuksista on suunnitellut arkkitehti Alvar Aalto. Kaupunkirakenne on suunniteltu tiiviiksi, jotta palvelut, kaupat, koulut ja työpaikat olisivat kävelymatkan päässä. Nykyarkkitehdeistä Jyväskylässä eniten kaupunkikuvaan ovat vaikuttaneet Arto Sipinen ja Jukka Tikkanen. Luonto on Jyväskylässä hyvin esillä kaupungin tiheästä asutuksesta huolimatta. Lyhyen kävelymatkan päässä keskustasta ovat järvet, metsät ja puistot. Ydinkeskusta sijaitsee Jyväsjärven ja Syrjälänharjun välissä (Syrjälänharjua on Jyväskylässä totuttu sanomaan kotoisasti vain Harjuksi.

Jyväskylän on valtateiden 4, 9, 13 ja 23 risteys. Jyväskylän keskustan ohittaa itäpuolelta ohitustie, vuonna 1989 valmistunut Rantaväylä, joka valmistuessaan siirsi valtatien 4 liikenteen pois kaupungin ruutukaavakeskustan liikenneverkosta. Rantaväylän varressa sijaitsee useita Jyväskylän yliopiston sekä kansainvälisen yritysmaailman uudisrakennuksia, jotka ovat nostattaneet Jyväskylän kaupunkikuvaa ja luoneet savupiipputeollisuudestaan tunnetulle kaupungille uutta, innovatiivista imagoa. Vanhojen tehdasrakennusten häviäminen Jyväsjärven rannasta on mahdollistanut järven puhdistumisen sekä uuden Lutakon kaupunginosan rakentamisen Kuokkalan sillan juureen.

Kansainvälistä ilmettä Jyväskylän kaupunkikuvaan on tuonut ulkomaalaisten opiskelijoiden huomattava määrä. Yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun saama suosio ulkomaalaisten opiskelijoiden keskuudessa on lisännyt Jyväskylän tunnettuutta myös tiedemaailmassa.

[muokkaa] Kaupunkikulttuuri

Jyväskylälle on ollut vanhastaan tunnusomaista sekä vahva humanistinen että työväenhenkinen kulttuuriperintö.

Kun perinteinen teollisuustuotanto kaupungissa on väistynyt uudemman elinkeinoelämän alta ja samalla humanistisen opetuksen osuus kaupungin opiskeluvaihtoehdoista on pienentynyt, myös kaupungin kulttuuriprofiili ja identiteetti ovat olleet murroksessa 1960-luvulta lähtien. Uusia virikkeitä perusjyväskyläläiseen kaupunkikulttuuriin on tuonut myös nopea muuttoliike, etenkin opiskelijaväestön suuri määrä. Jyväskyläläiset muodostavatkin nykyisin kaupunkiväestön, jossa syntyperäisten asukkaiden osuus on pieni ja sekä tulo- että lähtömuutto on vilkasta. Jyväskylän 25-vuotiaista asukkaista vain 25 % ja 50-vuotiaista asukkaista vain 18 % on syntynyt Jyväskylässä.^lähde?

[muokkaa] Kaupunginosat

• Keskusta (tilastoalue: 01) - kerrostaloja, kauppoja ja ravintoloita. Epävirallisesti keskustan osa-alueista käytetään nimityksiä Ala- ja Yläkaupunki. Viimeksi mainittu sijaitsee Seminaarimäen kupeessa
• Kauppatori (02) - käsittäen Kauppatorin ja Harjun ympäristöineen
• Tourujoki (03) - vanhempia puutaloja sekä pienkerrostaloja. Alue rajaantuu Tourujoen sekä Keskustan ja Kauppatorin kaupunginosiin
• Lutakko (04) - keskustan ja Jyväsjärven väliin sijoittuva edelleen rakenteilla oleva kerrostaloalue
• Mattila (05) - käsittäen Seminaarinmäen alueen. Osa alueesta tunnetaan nimellä Älylä, joka oli Seminaarin henkilökunnan aluinaluetta. Lähinnä omakotitaloja. Kaupunginjohtajan virka-asunto.
• Mäki-Matti (06) - omakotitaloja keskustan ja Harjun tuntumassa
• Kypärämäki (07) - omakotitaloja ja pieniä pengerrettyjä taloja kaupungin länsilaidalla
• Ruoke (08) - entisen rautatieseisakkeen ympäristöön kehittynyt omakotitaloalue
• Savela (09) - entinen teollisuusalue, jonka rajoina lännessä Savelantie ja pohjoisessa Vesangantie. Uusia kerrostaloja rakenteilla
• Kukkumäki (10) - omakotitaloja sekä Keskussairaalan alue pohjoisosassa
• Tarhamäki (11) - omakotitaloja. Alueen eteläosassa uudehkoja kerrostaloja sekä Keljonkeskuksen markettialue
• Etelä-Keljo (12) - teollisuuskiinteistöjä moottoritien Säynätsalon liittymän läheisyydessä
• Nisula (13) - pääasiallisesti 1960-luvulla rakennettuja pien(kerros)taloja
• Taulumäki (14) - vanhat puutalot lähes kokonaan purettu. Omakoti- ja rivitaloja
• Mannila (15) - omakotitaloja Tuomiojärven ja Palokkajärven välisellä kannaksella
• Lohikoski (16) - omakotitaloja, pieniä pengerrettyjä taloja ja pienkerrostaloja
• Tourula (17) - Tourujoen itäpuolella sijainnut vanha omakotialue purettu. Nykyään kerrostaloasumista ja yrityksiä.
• Seppälä (18) - marketteja ja huolinta-alue keskustan koillispuolella
• Kangasvuori (19) - lähinnä kerrostaloja Kangasvuorentien varella sekä Pupuhuhdan alueella
• Halssila (20) - vanha omakotitaloalue Vaajakoskentien varrella. Myös uudempia pienkerrostaloja
• Kortepohja (21) - pienkerrostaloja. Ylioppilaskylä (opiskelija-asuntoja yliopistossa opiskeleville), keskustasta 2 km luoteeseen
• Taka-Keljo (22) - harvaa asuttu metsäkaupunginosa kaupungin lounaisosassa. Maasto kumpuilevaa, alueella useampi lampi
• Keltinmäki (23) - kerrostaloalue kaupungin lounaislaidalla. Mäyrämäessä sekä rakenteilla olevalla Mustalammella omakotitaloja
• Seppälänkangas (24) - teollisuusalue kaupungin koillislaidalla
• Kangaslampi (25) - lähinnä kerrostaloja kaupungin itälaidalla Huhtasuon ja Sulun alueilla
• Keljonkangas (26) - omakotitaloja etelässä lähellä Muuramen rajaa
• Ristonmaa (27) - omakoti- ja pienkerrostaloja Kuokkalan luoteisosassa
• Pohjois-Kuokkala (28) - keskustaa vastapäätä Jyväsjärven etelärannalla, Kuokkalan pohjoisosassa. Alueen kehittäminen alkoi 1980-luvun loppupuolella. Kerrostalojen rakentaminen jatkuu edelleen
• Tikka (29) - Kuokkalan keskusta. Vanhoja omakotitaloja sekä uudempaa pien(kerros)talokantaa
• Kuokkalanpelto (30) - vanhempia ja uudempia omakotitaloja Kuokkalan itäosassa
• Ristikivi (31) - Kuokkalan lounaisosassa. Alueella [golf]-kenttä ja pientaloasutusta idässä
• Nenäinniemi (32) - pientaloasutusta Kuokkalan eteläosassa. Niemi kaupungin etelälaidalla Päijänteen rannalla
• Hämeenlahti (33) - Kuokkalan kaakkoisosassa, pitkään alhainen asukasluku. Alueen pohjoisosassa rakenteilla olevan Samulinniemen omakotitaloalue moninkertaistanee asukasluvun muutamassa vuodessa
• Sääksvuori (34) - rakenteilla oleva omakotitaloalue Muuramen ja Keljonkankaan välissä
• Myllyjärvi (35) - omakotitaloja ja kerrostaloja lounaassa
• Heinälampi (36) - omakotitaloja ja kerrostaloja koillisessa. Uusia taloja rakenteilla
• Säynätsalo (37) - vuonna 1993 Jyväskylään liitetty entinen kunta. Maa-alueet enimmäkseen Säynätsalon, Lehtisaaren ja Muuratsalon saarilla. Ei maa- eikä vesirajaa muun kaupungin kanssa.

[muokkaa] Liikenne

Jyväskylän kautta kulkevat valtatiet eri ilmansuuntiin
4E 75 Helsinki, Lahti, Oulu, Utsjoki (etelään / pohjoiseen)
9E 63 Turku, Tampere, Kuopio (lounaaseen / koilliseen)
13 Kokkola, Mikkeli, Lappeenranta (luoteeseen / kaakkoon)
18 Seinäjoki, Vaasa (luoteeseen)
23 Pori, Joensuu (länteen / itään)

Jyväskylään pääsee junalla etelästä Tampereen suunnasta, lännestä Haapamäen suunnasta sekä idästä Pieksämäeltä. Henkilöjunaliikenne pohjoisesta Haapajärven suunnalta lakkautettiin vaiheittain vuosina 1968–1987, viimeisimpänä henkilöliikenne Äänekoski-Jyväskylä -rataosuudella vuonna 1987. [2]. Jyväskylästä on suorat junayhteydet Tampereen kautta Helsinkiin ja Turkuun, Pieksämäeltä vaihtoyhteyksiä Kuopion, Joensuun ja Mikkelin suuntiin. Syksystä 2006 lähtien Jyväskylän ja Helsingin väliset suorat junayhteydet ovat kaikki olleet Pendolino-vuoroja.

Paikallisliikennettä Jyväskylässä, Jyväskylän maalaiskunnassa sekä Muuramen kunnassa harjoittaa liikennelupaviranomaisen myöntämillä liikenneluvilla Jyväskylän Liikenne Oy. EU:n palvelusopimusasetuksen johdosta valmisteltavan lainsäädännön perusteella Jyväskylän seudun paikallisliikenne tultaneen tulevaisuudessa järjestämään kilpailutusperiaatteella.

Kesäisin kaupungista on sisävesiliikennettä. Jyväsjärvellä on lyhyitä muutaman tunnin illallisristeilyjä ja Päijänteen vesistöalueella myös pidempiäkin risteilyjä. Tunnettuja Jyväskylästä liikennöiviä sisävesialuksia ovat mm.

• S/S Suomi
• M/S Rhea

Aiemmin kaupungista liikennöivät myös siipirataslaiva S/S Lahtis ja sisävesihöyrylaiva S/S Jyväskylä (nyk. M/S Jyväskylä).

[muokkaa] Tutustumiskohteita

• Alvar Aalto -museo
• Harju ja Vesilinnan näkötorni
• kaupunginkirkko
• katolinen kirkko
• Keski-Suomen ilmailumuseo
• Keski-Suomen museo
• Suomen kansallispukukeskus
• Taulumäen kirkko
• Viherlandia
• Ympäristötietokeskus Kammi

[muokkaa] Urheiluseuroja

• JJK-juniorit
• Jaguaarit
• JJK
• Jyväskylän Veneseura ry
• Jigotai Ry
• JKU
• JYP
• Kiri
• Kirittäret
• Allez
• PaRi
• Lohi
• D-Kiekko (ent. Diskos)
• JRC, JRCL
• Valo
• Jyväskylän Liitokiekkoilijat Ry
• Swimming Jyväskylä

[muokkaa] Oppilaitoksia

• Jyväskylän yliopisto
• Jyväskylän Lyseon lukio
• Jyväskylän ammattikorkeakoulu
• Kilpisen koulu
• Cygnaeuksen koulu
• Jyväskylän normaalikoulu
• Jyväskylän kotitalousoppilaitos
• Jyväskylän ammattiopisto

[muokkaa] Muuta

• Alvar Aalto -museo
• Laajavuoren talviurheilukeskus
• Hippoksen liikuntapuisto
• kaupunginteatteri
• Jyväskylän rautatieasema
• Jyväskylän kesä
• Jyväskylän Talvi
• Killerjärven eliitti
• Neste Rally Finland (ent. Jyväskylän suurajot)
• Päijänteen sisävesialukset
• Vesiliikuntakeskus Aaltoalvari
• Esa Saksola

[muokkaa] Tapahtumat

Kaupungin tunnettuja tapahtumia ovat mm. Jyväskylän kesä, Yläkaupungin Yö, Sataman Yö, Päijännepurjehdus ja Neste Rally Finland.

[muokkaa] Tunnettuja jyväskyläläisiä

• Isa Asp, runoilija
• Johan Ferdinand Canth, lehtori, kustantaja, Minna Canthin aviomies
• Minna Canth, kirjailija
• Kaarle Jaakko Gummerus, kirjankustantaja, Gummeruksen perustaja
• Karl Gustav Göös, lehtori, kirjankustantaja, Weilin+Göösin perustaja
• Heikki Fabian Helminen, kustantaja, Keski-Suomi -lehden perustaja
• Toni Hintikka, basisti, Technicolour-yhtye
• Susanna Huovinen, liikenne- ja viestintäministeri
• Jere Hård, uimari
• Mauno Jokipii, historiantutkija
• Matti Kangas, kansanedustaja
• Reijo Laitinen, kansanedustaja
• Samppa Lajunen, yhdistetyn hiihtäjä
• Heikki Määttänen, näyttelijä
• Petri Neittaanmäki, kansanedustaja
• Matti Nykänen, mäkihyppääjä ja laulaja
• Kalevi Olin, kansanedustaja
• Teuvo Pakkala, kirjailija
• Aila Paloniemi, kansanedustaja
• Timo Parvela, kirjailija
• Mauri Pekkarinen, kauppa- ja teollisuusministeri
• Markku Ropponen, kirjailija
• Harri Rovanperä, ralliautoilija
• Alpo Rusi, virkamies
• Wolmar Schildt, suomen kielen kehittäjä, piirinlääkäri
• Seminaarinmäen mieslaulajat
• Jani Soininen, mäkihyppääjä
• Oras Tynkkynen, kansanedustaja
• Ritva Valkama, näyttelijä
• Matti Vanhanen, pääministeri
• Alexander Georg Weilin, kirjankustantaja, opettaja, Weilin+Göösin perustaja
• Tarmo Uusivirta,nyrkkeilijä
• Ahti Vielma, kansanedustaja
• Sinuhe Wallinheimo, jääkiekkoilija
• Esa Saksola, Graafikko, urheilija

[muokkaa] Naapurikunnat

Jyväskylän seutu muodostuu Jyväskylän kaupungin lisäksi seuraavista kunnista:

Hankasalmi - Jyväskylän maalaiskunta - Korpilahti - Laukaa - Muurame - Petäjävesi - Toivakka - Uurainen

[muokkaa] Ystävyyskaupungit

Jyväskylällä on lukuisia ystävyyskaupunkeja:

• Debrecen (Unkari)
• Esbjerg (Tanska)
• Eskilstuna (Ruotsi)
• Fjardabyggd (Islanti)
• Jalapa (Nicaragua)
• Jaroslavl (Venäjä)
• Mudanjiang (Kiina)
• Niiza (Japani)
• Potsdam (Saksa)
• Poznan (Puola)
• Stavanger (Norja)

[muokkaa] Vaalipiiri

• Keski-Suomen vaalipiiri

[muokkaa] Katso myös

• Jyväskylän Sokos
• Jyväskylän maalaiskunta
• Jyväskylän yliopisto

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Jyväskylän kaupunki
• Vuosikertomus 2005
• Suomi24:n Jyväskylä-keskustelu
• Jyväskylän seutu
• Jyväskylän yliopisto
• Jyväskylän ammattikorkeakoulu
• Alvar Aalto
• YLE Elävä arkisto – Jyväskylä – Suomen Ateena – nettivideo
• Havaintopäiväkirja Hatikka – Luontohavainnot lajeittain Jyväskylän kaupungissa

Jyväskylän kaupunginosat

Etelä-Keljo | Halssila | Heinälampi | Kangaslampi | Kangasvuori | Keljo | Keljonkangas | Keltinmäki | Keskusta | Kukkumäki | Kuokkala | Kuokkalanpelto | Kortepohja | Kypärämäki | Lohikoski | Lutakko | Mannila | Mattilanpelto | Myllyjärvi | Mäki-Matti | Nenäinniemi | Nisula | Ristikivi | Ristonmaa | Ruoke | Seppälä | Seppälänkangas | Säynätsalo | Taka-Keljo | Tarhamäki | Taulumäki | Tikka | Tourula