Martti Ahtisaari
Wikipedia
 |
|
| Suomen 10. presidentti | |
|---|---|
| Varapresidentti | {{{varapresidentti}}} |
| Virassa | 1.3. 1994–1.3. 2000 |
| Edeltäjä | Mauno Koivisto |
| Seuraaja | Tarja Halonen |
| Syntymäaika | 23. kesäkuuta 1937 |
| Syntymäpaikka | Viipuri |
| Kuolinaika | {{{kuolinaika}}} |
| Kuolinpaikka | {{{kuolinpaikka}}} |
| Puolue | presidenttiyden alkuun saakka SDP |
| Ammatti | {{{ammatti}}} |
| Uskonto | {{{uskonto}}} |
| Puoliso | Eeva Irmeli Ahtisaari (s. 18. kesäkuuta 1936 Varkaudessa) |
| Allekirjoitus | {{{allekirjoitus}}} |
Martti Oiva Kalevi Ahtisaari (s. 23. kesäkuuta 1937, Viipuri) on suomalainen poliitikko, suurlähettiläs ja presidentti. Hän oli kymmenes Suomen tasavallan presidentti, vuodesta 1994 vuoteen 2000. Ahtisaari oli ensimmäinen, joka valittiin presidentiksi suoralla, kaksivaiheisella kansanvaalilla.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Elämä
Martti Ahtisaari syntyi Viipurissa. Hänen isänsä, Oiva Ahtisaari, oli armeijan palveluksessa. Ahtisaaren isänisä muutti Suomeen Etelä-Norjasta ja otti Suomen kansalaisuuden vuonna 1929. Hän muutti norjalaisen sukunimensä, Adolfsenin, vuonna 1935 Ahtisaareksi.
Martti Ahtisaari varttui Kuopiossa ja Oulussa, jossa hän opiskeli kansakoulunopettajaksi. Toimittuaan opettajana Suomessa ja Pakistanissa hän siirtyi ulkoministeriön tehtäviin 1965, ja 1973 hänet nimitettiin suurlähettilääksi Tansaniaan, Sambiaan, Somaliaan ja Mosambikiin. Vuodesta 1977 eteenpäin hän toimi muun muassa YK:n edustajana Namibiassa – jonka kunniakansalaisuuden hän sai vuonna 1992 – sekä ulkoministeriön tehtävissä.
[muokkaa] Presidenttiys
Presidenttiehdokkaaksi Ahtisaari tuli keskeisimmän poliittisen kentän ulkopuolelta. Ahtisaari oli ollut sosiaalidemokraattisen puolueen jäsen, mutta ei ollut istunut kansanedustajana tai ministerinä. Vuonna 1994 Suomi oli kuitenkin pahasti laman kourima, ja politiikassa ryvettymätön Ahtisaari voitti intensiivisen kampanjan jälkeen vaalit selvällä 250 000 äänen enemmistöllä vastaehdokkaaseen Elisabeth Rehniin nähden.
Presidenttikaudellaan Ahtisaari tuli tunnetuksi muun muassa maakuntamatkoistaan sekä monista ulkomaanmatkoistaan. Ahtisaaren kauden ehdoton huippukohta oli merkittävä osuus Kosovon kriisin sovittelijana keväällä 1999.
Ahtisaari ei asettunut toistamiseen ehdolle tasavallan presidentiksi petyttyään entisen puolueensa, SDP:n, ehdokasasettelumenettelyyn. Mahdollisesti myös oma ja puolison kohtelu etenkin televisiojulkisuudessa vaikuttivat päätökseen.
[muokkaa] Presidenttikauden jälkeen
Presidenttikautensa jälkeen Martti Ahtisaari on toiminut jälleen merkittävissä kansainvälisissä tehtävissä, muun muassa Pohjois-Irlannissa ja Irakissa. Vuonna 2005 Ahtisaaren välittämät neuvottelut Acehin itsenäisyysliikkeen (Gerakan Aceh Merdeka) ja Indonesian hallituksen välillä johtivat osapuolten väliseen rauhansopimukseen ja yli 30 vuotta kestäneiden vihamielisyyksien raukeamiseen. Rauhansopimus allekirjoitettiin Helsingissä 15.8.2005. Saman vuoden elokuussa Ahtisaarta ehdotettiin Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi. Tunnustuksena "työstään kansainvälisenä rauhanneuvottelijana ja ansioistaan rauhan, vapauden ja demokratian luomisessa" Ahtisaari sai lisäksi Yhdysvaltain ulkoministeri Condoleezza Ricen allekirjoittaman harvinaisen kunniakirjan. Ahtisaari on tähän mennessä ainoa tuon tunnustuksen saanut suomalainen. Saamansa toimeksiannot hän on pääasiassa hoitanut johtamansa Crisis Management Initiative -järjestön kautta. YK:n pääsihteeri Kofi Annan nimitti 1. marraskuuta 2005 Ahtisaaren rauhanneuvottelijaksi Kosovoon, ja 11. marraskuuta 2005 YK:n turvallisuusneuvosto vahvisti hänen nimityksensä.
Ahtisaari on hallitusjäsenenä muun muassa Elcoteq Networkissa ja UPM-Kymmenessä. Hänellä on kunniatohtorin arvonimiä Yhdysvalloista, Suomesta, Thaimaasta, Argentiinasta, Venäjältä, Ukrainasta ja Namibiasta.
[muokkaa] Triviaa
- Ahtisaaresta käytetään joskus lempinimeä "Mara"
- Ahtisaarella on hahmo tv-sarjassa Itse valtiaat. Siinä hän istuu lopputekstien jälkeen Mauno Koiviston kanssa puistonpenkillä presidentinlinnan edessä, ja he kertovat ohjelman viimeisen vitsin.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Ahtisaaren elämäkerta Kansallisbiografiassa
- Yleisradion Kansallinen äänigalleria: [1] valtiopäivien avajaispuhe 1. maaliskuuta 1998
- Martti Ahtisaaren sivut Tasavallan presidentin kanslian sivuilla
- Crisis Management Initiative (CMI)
- YLE Elävä arkisto - Martti Ahtisaari
