Cerium
Wikipedia
|
|||||
Yleistä | |||||
Nimi | Cerium | ||||
Tunnus | Ce | ||||
Järjestysluku | 58 | ||||
Luokka | Lantanoidit | ||||
Lohko | f | ||||
Ryhmä | - | ||||
Jakso | 6 | ||||
Tiheys | 6,77×103 kg/m3 | ||||
Väri | teräksenharmaa | ||||
Löytövuosi, löytäjä | 1803, Jöns Jacob Berzelius, Wilhelm von Hisinger ja Martin Heinrich Klaproth | ||||
Atomiominaisuudet | |||||
Atomipaino | 140,115 amu | ||||
Atomisäde, mitattu (laskennallinen) | 185 pm | ||||
Kovalenttisäde | 165 pm | ||||
Van der Waalsin säde | - pm | ||||
Orbitaalirakenne | [Xe] 4f15d16s2 | ||||
Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 18, 19, 9, 2 | ||||
Hapetusluvut | +3, +4 | ||||
Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
Olomuoto | kiinteä | ||||
Sulamispiste | 1068 K (795 °C) | ||||
Kiehumispiste | 3716 K (3443 °C) | ||||
Höyrystymislämpö | 414 kJ/mol | ||||
Äänen nopeus | 2100 m/s 293,15 K:ssa | ||||
Muuta | |||||
Elektronegatiivisuus | 1,12 (Paulingin asteikko) | ||||
Ominaislämpökapasiteetti | 0,192 kJ/kg K | ||||
Tiedot normaalipaineessa |
Cerium (lat. 'cerium') on kemiallinen lantanideihin kuuluva alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Ce ja järjestysluku 58. Tiheys on 6,75 g/cm3. Sen sulamispiste on 1071 K (798 °C) ja kiehumispiste 3699 K (3464 °C).
Cerium on teräksenharmaa, kiiltävä metalli, joka hapettuu kosteassa ilmassa. Hapot ja kuuma vesi reagoi ceriumin kanssa, jolloin kehittyy vetyä. Puhdas cerium todennäköisesti syttyy, jos raaputtaa veitsellä.
Ceriumilla on se mielenkiintoinen ominaisuus, että puristamalla tai viilentämällä metallia, sen hapetustila muuttuu 3:sta 4:ksi.
Ceriumia käytetään pyroforisissa metalliseoksissa mm. tupakansytyttimien kivissä, lisäksi ceriumia on käytetään myös itsepuhdistavissa uuneissa ja kestomagneeteissa.
Ceriumin löysivät Jöns Jacob Berzelius, W. von Hisinger ja M.H. Klaproth 1803. Nimi tuli pari vuotta aiemmin löydetystä Ceres-asteroidista.