Coton de tuléar
Wikipedia
Coton de tuléar | |
---|---|
![]() |
|
Avaintiedot | |
Alkuperämaa | Madagaskar |
Määrä | |
Rodun syntyaika | |
Alkuperäinen käyttö | seurakoira |
Nykyinen käyttö | seurakoira |
Elinikä | |
Muita nimityksiä | {{{lempinimet}}} |
FCI-luokitus | ryhmä 9 |
Ulkonäkö | |
Paino | ihanne 3,5–9 kg |
Säkäkorkeus | uros 25–32 cm, narttu 22–28 cm |
Väritys | valkoinen |
Coton de tuléar on kääpiökokoinen koira, joka kuuluu FCI:n seurakoiraryhmään (nro 9).
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ulkonäkö
Coton on rakenteltaan erittäin vahvaluustoinen ja lihaksikas koira. Sillä on puuvillainen turkki, jota tulee hoitaa päivittäin. Cotonia ei trimmata. Turkki on pääosin valkoinen. Pentuja syntyy usein myös kirjavina ja tumminakin, mutta väri vaalenee koiran iän myötä. Aikuisellakin koiralla saa olla kellertäviä laikkuja turkissaan, mutta täysikasvuisella koiralla karvanjuureen asti pikimustat karvalaikut ovat värivirheitä. Cotonien säkäkorkeus on uroksilla 25 – 32 cm ja nartuilla 22 – 28 cm. Rotu painaa 3,5 – 9 kg. Korkeuden suhde pituuteen on 2:3, eli koira on hieman korkeuttaan pitempi. Koska rotu on jalostuksellisesti nuorehko, on rotutyyppi vielä vakiintumaton.
[muokkaa] Luonne ja käyttäytyminen
Coton on koiramaailman klovni, iloinen, reipas ja vekkuli. Rotu on myös väsymätön ja optimistinen. Ne pitävät lapsista ja pärjäävät isojenkin koirien seurassa. Coton de tuléar on todella seurallinen rotu, eikä se jätä koskaan ketään yksin. Jotkut cotonit vaativat kokoaikaista läsnäoloa, toiset tykkäävät olla yksin. Jotkut cotonit suorastaan rakastavat toistensa seuraa, mutta taas toiset haluavat olla ainuita koiria. Jotkut ovat hyvin kateellisia ja mustasukkaisia, eivätkä anna muiden koirien lähestyä isäntäänsä, tai emäntäänsä. Kun kaksi uroscotonia leikkii, se saattaa näyttää hyvin vaaralliselta, mutta siihen ei tarvitse puuttua. Uroscotonit pitävät rajuista leikeistä, mutta jos toiselta koiralta alkaa vuotaa verta, tai koira ulvahtaa, on omistajan mentävä väliin.
[muokkaa] Alkuperä
Rodun juuret ulottuvat aina 1600-luvulle Madagaskarin saarelle, missä koirat elivät villeinä. Sieltä ne kulkeutuivat ranskalaisten merimiesten matkassa Eurooppaan, missä koiria käytettiin vahti-, paimen- ja metsästyskoirina. FCI hyväksyi rodun vuonna 1971, ja Suomeen ensimmäiset cotonit tulivat vuonna 1989. Suomeen cotoneita on tuotu erityisesti Belgiasta, mutta myös Saksasta, Ranskasta ja Hollannista.
[muokkaa] Terveystilanne
Toistaiseksi rotu vaikuttaa hyvinkin terveeltä. PRA-sairauden (silmän verkkokalvon surkastuminen) ja löysäpolvisuuden (patella luksaatio) ennaltaehkäisemiseksi jalostusyksilöiden silmät ja polvet kehotetaan kuitenkin tutkimaan ennen siitokseen käyttöä.