Drumliini

Wikipedia

Drumliini on jääkauden muodostama pitkänomainen maastonkohouma, harju. Drumliinit syntyivät mannerjäätiköiden sulaessa lähellä jäätikön vetäytyvää reunaa, kun moreeniainekset kasautuivat puikulanmuotoisiksi kohoumiksi, jotka olivat jäätikön liikesuunnan mukaisia. Drumliinit voivat olla useita kilometrejä pitkiä. Niillä on usein kalliosydän. Monet Pohjois-Karjalan ja Kainuun korkeat mäet ovat drumliineja.

Drumliinien synnystä on ollut monia teorioita. Yleensä uskotaan että drumliinit ovat syntyneet mannerjäätikön alle, kun jäätikön kuljettamaa moreenia on kerrostunut esim kiven, kallion tai vanhan harjun ympärille ja taakse. Muodoltaan virtaviivainen drumliini muistuttaa hieman pituussuuntaan halkaistua kananmunaa tai sikaria jossa näkyy tylppä ja terävä pää. Drumliinin pitkä halkaisija on lähes jäätikön virtauksen suuntainen. Tylppä, jäätikön tulosuuntaan osoittava pää on yleensä jyrkempi. Menosuuntaan jatkuu asteittain madaltuva "moreenihäntä", joka voi haarautua. Joidenkin drumliinien pinnassa on vakomaisia painumia. Tylppä pää voi olla suojanpuolellakin tai drumliini voi olla molempiin suuntiiin asteittain madaltuva. Drumliinilla on kallio- tai moreeniydin. Joidenkin drumliinien arvellaan jossain vaiheessa muokkautuneen jäätikön railossa olevan veden vaikutuksesta. Drumliineja esiintyy runsaspohjamoreenisilla, melko tasaisilla alueilla.

Drumliiniparvet voivat olla lievästi viuhkaantuvia kymmenien tuhansien drumliinien kenttiä. Pieni drumliini voi olla 100 m pitkä ja muutaman metrin - 20 m:n korkuinen. Suurimmat drumliinit ovat 90-120 m korkeita, 2–7 km pitkiä ja 0,5-2 km leveitä. Suomessa on drumliinikenttiä mm. Pieksämäen lähistöillä sekä muualla Savossa. Kuusamossa, jossa, kuten muualla Koillismaassa, on myös vakoutuneita drumliineja. Pre-cragit eli vastasivun drumliinit ovat drumliineja, joiden kalliosydän on niiden takana. Näiden uskotaan olevan kuluneita drumliineja.

Suomen ja tiettävästi koko Euroopan suurin drumliini on Haukivuorella Etelä-Savossa sijatseva Saksalanharju.