Harju

Wikipedia

Tämä artikkeli käsittelee harjua geologisena muodostelmana. Sanan muita merkityksiä on täsmennyssivulla.

Tätä artikkelia on pyydetty kuvitettavaksi.
{{{toive}}}

Harju on yleiskielinen termi maisemassa kymmeniä metrejä ympäristöä korkeammalle kohoavalle kilometrejä pitkälle maaperämuodostumalle.

Maaperägeologian termi harju on jääkaudenaikaisen jäätikköjoen kuljettaman aineksen kasautumisesta seurannut kerrostumamuoto. Yleiskielen harjulla voidaan tarkoittaa myös reunamuodostumaa, toisen tyyppistä kerrostumamuotoa.

[muokkaa] Harjun muodostuminen

Harju syntyy virtaavan jäätikköjoen kuljettaman maa-aineksen laskeutuessa kanavassaan jäätikön sisällä, ja jäätikköjoen suulla. Jäätikköjoen purkautuessa mereen sen suulle vedenpinnan alle voi kerrostua maa-aineksesta delta (suisto) tai maan pinnalle purkautuessa sanduri (kuivan maan delta). Harjujaksot muistuttavat karttakuvissa jokisysteemiä, joka kuvastaa jäätikkökielekkeen muotoa.

Leveää ja loivarinteistä deltaa muodostuu jos jäätikkö ei vetäydy, ja jyrkempirinteistä ja kapeampaa harjua jäätikön vetäytyessä. Harju (ent. pitkittäisharju) muodostuu jäätikön vetäytymissuuntaiseksi.

Talvi ja kesä vaikuttivat eri lailla sulamisvesien virtauksiin ja sen seuraksena harjujen maa-aines koostuu erilaisista hiekka- ja sorakerrostumista. Pohjimmaiseksi kasautui isoja pyöristyneitä kiviä ja päällimäiseksi hiekkaa.

[muokkaa] Harjuja Suomessa

Jääkauden lopulla yli 10000 vuotta sitten syntyneet soraharjut ovat Suomelle tunnusomaisia maastonmuotoja. Soraharjuja on käytetty paljon soranottoon, mutta nykyään harjumaisemia on alettu suojella.

Suurin yhtenäinen soraharjujono (vetäytymissuuntaisia) Suomessa ulottuu Etelä-Pohjanmaalta Lahden seudulle. Pohjoispäässä harjumuodostelmaa on Etelä-Pohjanmaalla Pohjankangas, sen jälkeen Hämeenkangas. Pyynikin harju jatkuu länteen päin Tahmelana tunnettuna kallioisena harjuna ja itään päin harju nousee kaupunkiasutuksen jälkeen Kalevankankaaksi, jossa on tamperelaisia haudattu jo lähes 200 vuotta. Kangasalla harjumuodostelma jatkuu Kirkkoharjuna ja Keisarinharjuna. Harjujono päättyy Lahden Salpausselkään. Soraharjut ovat luonnonkauniita maisemallisesti.

[muokkaa] Pyynikin harju

Pyynikin harju Tampereella on maailman korkein pitkittäisharju.^lähde?

Pyynikillä kasvaa vielä jonkin verran vanhoja petäjiä joiden juuret ovat osittain ilmassa, sillä hiekkainen maa vierii vuosien varrella alaspäin kohti Pyhäjärveä. Kasvillisuutta soraharjuilla on petäjien lisäksi myös katajia, jotka ovat suojeltuja. Katajanmarjoja voi kuitenkin poimia, kun muistaa, ettei oksia saa taittaa, eikä katajaa irrottaa maasta. Pyynikillä kasvaa myös vaahteroita jotka antavat syksyisin erittäin kauniin värin harjulle.

Taikinamarjoja kasvaa myös näillä harjuilla. Kanervikon keskeltä voi löytää kantarellejä ja syksyisin muutamia muitakin syötäviä sieniä. Puolukat viihtyvät myös etelä rinteillä.

Pyynikin rinteillä on laudoista rakennettuja rappusia, joita pitkin on hyvä kokeilla vaikka kuntoaan juoksemalla ne Pyhäjärven rannasta Pyynikin huipulle ja lepuuttaa siellä maitohapoilla olevia jalkojaan. Ihailla upeaa näköalaa Pyhäjärvelle joissa silmä lepää olipa kesä tai talvi.

Pyynikin näkötorni on vanha, mutta vielä käytössä. Sen maantasolla olevassa kahvilassa voi nauttia kotitekoisia munkkirinkeleitä ja juuri jauhetusta kahvista keitettyä kahvia.

[muokkaa] Luonto

Petäjät ovat vallanneet suurimman osan harjujen rinteitä ja keväisin varsinkin Etelä- ja Keski-Suomessa sinivuokot koristavat sinisilla ja sinipunaisilla kukillaan etelän puoleiset rinteet.

Soraharjuilla on usein suppia. Suppa syntyy jäälohkareen joutuessa kasautuvan aineksen sisään ja lopulta sulaessa satojen vuosien aikana, jolloin paikalle muodostuu kuoppa.

[muokkaa] Radon

Monet soraharjut ovat hyvin radon-pitoisia. Radon on radioaktiivinen kaasu, joka helposti tunkeutuu suojaamattomiin asuntoihin. Asunnot on rakennettava siten, että niiden pohjan alle jää riittävän paljon vapaata tilaa ja siten ilmanvaihto poistaa Radonkaasun niin ettei se pääse asuinhuoneisiin. Talon pohja on rakennettava niin tiiviiksi, ettei kaasu pääse sen läpi. Tutkimuksissa on todettu, että radon kaasu lisää ( keuhko ) syöpä riskiä huomattavasti.