Emätin
Wikipedia
Emätin (lat. vagina) on naaraspuolisen nisäkkään sukupuolielin, jolla on keskeinen rooli lisääntymisessä ja seksuaalisuudessa. Emätin toimii naaraan yhdyntäelimenä ja synnytyskanavan osana.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Anatomiaa
Emätin on putkimainen, lihaksikas ja joustava, limakalvon verhoama naaraan sisäinen sukupuolielin, joka alkaa kohdunkaulasta ja päättyy emätinaukkoon kehon ulkopinnalle jalkojen yhtymäkohtaan. Emätintä ja peräaukkoa erottaa väliliha. Emätin ei ole näkyvissä, mutta se on helposti tunnusteltavissa emätinaukon kautta, jonka saa näkyviin häpyhuulia raottamalla. Nuorilla tytöillä emätintä peittää immenkalvo. Emättimen ulkosuulla on runsaasti hermopäätteitä, ja se on kosketusherkkää aluetta.
[muokkaa] Immenkalvo
Tyttöjen emätintä peittää immenkalvo, joka useimmiten repeytyy ensimmäisen yhdynnän aikana. Noin 50 %:lla tytöistä immenkalvo on niin pieni, ettei se varsinaisesti repeydy, vaan vain väistyy sivulle ensimmäisessä yhdynnässä. Koska immenkalvo on varsin hauras, se voi repeytyä myös esimerkiksi lääkärintarkastuksessa tai urheilun yhteydessä. Se voi repeytyä myös itsetyydytyksen aikana. Immenkalvo on perinteisesti liitetty neitsyyteen, mutta nykyisin länsimaissa neitsyellä tarkoitetaan useimmiten henkilöä, joka ei ole ollut yhdynnässä.
[muokkaa] Emättimen merkitys
Emättimellä on keskeinen rooli yhdynnässä, jossa miehen jäykistynyttä siitintä liikutellaan emättimessä edestakaisin yleensä tarkoituksena saavuttaa mielihyvää sekä lopulta orgasmi sekä miehellä lisäksi siemensyöksy. Seksuaalisen kiihottumisen myötä emätin kostuu yhdynnän helpottamiseksi. Yhdynnällä on lisääntymisen lisäksi myös merkittävä rooli seksuaalisuudessa ilman lisääntymisaikomustakin kummallekin sukupuolelle.
Kuukautisvuoto, joka koostuu kohdun limakalvosta ja verestä, valuu emättimen kautta ulos. Eräät kuukautissuojat, kuten tamponi ja kuukautiskuppi asetetaan emättimeen estämään kuukautisvuodon valumista vaatteisiin. Emättimeen voidaan asettaa myös joitakin ehkäisyvälineitä, kuten ehkäisyrengas tai pessaari.
Normaalissa alatiesynnytyksessä emätin toimii synnytyskanavana. Emätin on hyvin joustavaa, ja normaalisti syntyvä lapsi mahtuu kulkemaan emättimen läpi. Joskus joudutaan tekemään välilihan leikkaus eli episiotomia, jossa emätinaukkoa suurennetaan, jos näyttää siltä, ettei lapsi mahdu synnytyskanavasta läpi.
[muokkaa] Emätin seksuaalisuudessa
Emättimeen liittyy voimakkaita seksuaalisia assosiaatioita ja sillä on keskeinen rooli seksuaalisen mielihyvän saavuttamisessa. Yhdynnässä siittimen hankautuminen emättimen seinämiin tuottaa mielihyvää kummallekin osapuolelle. Yksi tapa tuottaa mielihyvää on myos se, että vastapuoli hyväilee emätintä kielellään. Itsetyydytyksessä emätintä ja emätinaukkoa voidaan hyväillä sormin tai sopivaa seksivälinettä käyttäen. Emättimen etuseinämässä, muutaman sentin syvyydessä on ns. G-piste, jonka stimulointi tuottaa joillekin naisille erityistä mielihyvää.
Seksuaalisuudessa emätin ja häpykieli eli klitoris muodostavat tärkeän kokonaisuuden, jossa häpykielen stimulointi täydentää emättimestä saatua mielihyvää ja päinvastoin. Häpykieli on vastaavanlaista paisuvaiskudosta kuin miehen siitin, ja sen hyväily voi tuottaa naiselle orgasmin. Nainen voi saada orgasmin emättimen, häpykielen tai molempien kautta.
[muokkaa] Emättimen sairauksia
Emättimen hiivasienitulehdus on varsin yleinen gynekologinen vaiva, mitä kutsutaan vaginiitiksi. Usein sekä hävyn seutu että emätin ovat tulehtuneita, mitä kutsutaan vulvovaginiitiksi. Mahdollisia oireita ovat muun muassa valkovuoto, emättimen limakalvon punoitus ja sen haavaumat sekä kutina hävyn seudussa. Myös virtsatessa saattaa tuntua kirvelyä.
Vulvodynia on krooninen, emättimen eteiseen liittyvä yliherkkyys- ja kiputila, johon voi liittyä myös kirvelyä. Taudin aiheuttajaa ei tunneta ja sen diagnosointi on vaikeaa. Myös hoitaminen on ongelmallista, varmoja hoitoja ei ole. Jotkut hoidot voivat auttaa, tärkeää potilaalle on myös tieto siitä, ettei kyseessä ole vakava sairaus.
[muokkaa] Historiallisia käsityksiä emättimestä ja orgasmista
Antiikin Kreikassa Hippokrates esitti, että hedelmöitys edellytti naisen orgasmia. Ajatuksena oli, että orgasmi oli sukupuolielimien keino kuljettaa kummankin sukupuolen elintärkeitä hedelmällisiä nesteitä eteenpäin. Aristoteles puolestaan esitti, ettei orgasmi liity siemennesteeseen. Hän havainnoi myös orgasmin aikana naisen sukupuolielimissä tapahtuvista muutoksista todeten, että naisen tullessa hänen kohdunkaulansa toimi ”kuppausastiana”, joka veti siemennesteen itseensä. ”Kun näin tapahtuu, miehen siemenneste pääsee vaivattomammin kohtuun." Hippokrateen ajatusmalli säilyi kuitenkin länsimaissa vallitsevana aina 1700-luvulle saakka. Tuolloin ranskalainen luonnontieteilijä Pierre de Maupertuis kuvasi vuonna 1745 ilmestyneessä teoksessaan La Vénus physique naisen orgasmia ”ihmiskunnan säilyttäväksi nautinnoksi, mitä nautinnollisimmaksi hetkeksi, joka antaa elämän uudelle ihmiselle”.