Esidynastinen Egypti

Esidynastinen Egypti: Ennen kuin Egypti yhdistyi, maassa tapahtui kehitystä maanviljelyn alkamisesta kaupunkivaltioiden syntyyn. Asutuskeskukset ja haudat kasvoivat, kauppa lisääntyi ja käsityöläisten taito kehittyi. Esihistoriallisella kaudella maa oli jakautunut heimojen vallitsemiin nomoksiin, myöhempiin Egyptin maakuntiin. Tunnetuin Egyptin esidynastinen kulttuuri oli Niilin yläjuoksulla Ylä-Egyptin Naqada-kulttuuri. Ala-Egypti oli Niilin suistossa, Faijumin ja Kairon tienoilla. Esihistoriallisen kauden lopulla paikalliset heimot alkoivat vallata viereisiä kaupunkeja, ja Egypti yhdistyi asteittain. Ennen Egyptin yhdistymistä maassa kukoisti viimeistään 5200 eaa. alkaen monia paikallisia kulttuureita, jotka liittyivät eri kansoihin ja heimoihin. Tunnettuja kulttuureja ovat Faijumin, Badarin ja Naqadan kulttuurit. Egyptissä saattoi olla kaupunkivaltioita jo 4000 eaa. ja varsinainen yhdistyminen tapahtui noin 3200-3000 eaa. Tällöin olivat dynastiat 00 ja 0, joiden ajalta on säilynyt muutamien hallitsijoiden nimiä hieroglyfeinä. Egyptin esidynastisen historian kulkuun vaikutti aavikoituminen, joka ajoi aikoinaan vihreän Saharan ihmiset Niilin laaksoon. Toisaalta Palestiinasta ja Mesopotamiasta tuli kaupan mukana vaikutteita.

Sisällysluettelo

1 Egyptin esihistoria ...
2 Naqada-kautta edeltävät kulttuurit
3 Faijum
4 Badarin kulttuuri
5 Naqada I
6 Naqada II
7 Naqada III eli protodynastinen kausi
8 Egyptin esihistorian jako
9 Varhaisia Egyptin kulttuureja alueittain
10 Katso myös
11 Aiheesta muualla

[muokkaa] Egyptin esihistoria ...

Egyptissä alettiin viljellä maata noin 5500 eaa., ja noin 4000-3000 eaa. ilmestyivät Egyptin kulttuurin tyypilliset piirteet. Egypti yhdistyi ehkä 3150 - 3110 eaa. Egyptin varhaiselle historialle oli tyypillistä hautojen koon kasvu. varhaismmat haudat olivat asuinalueen lähellä tai sisällä olevia pyreitä. Ne tehtiin sinne minne helpointa. Kun vuodenaikojen mukaan vaeltevat metsästäjä-keräilijät asettuivat asumaan, hautausmaat siirtyivät kauas asutuksesta, jonne haudattiin jopa lapset, jotka oli aikaisemmin haudattu kotitalon lattian alle. Hautaustapojen muutos liittyi kasvavaan kuolemanpelkoon, nekrofobiaan, joka on tyypillistä kulttuurien kehitykselle eri puolilla maailmaa.

Egyptin historian eteneminen esihistoriallisella ajalla päätellään mm. saviastioiden muodoista. Ruukut kehittyivät Naqada-kaudella asteittain pyöreästä lieriömäiseksi. Korvat saviastioihin saapuivat Syyriasta.

Ennen Egyptin yhdistymistä pohjoisen ja etelän kulttuurit erosivat toisistaan ja esim itä- ja länsi-suiston kulttuurit.

[muokkaa] Naqada-kautta edeltävät kulttuurit

Egyptissä oli nykyihmisen edeltäjiä jo 475 000 eaa. Saharan Egyptissäkin oli muinaisia jääkauden ajan ihmisiä joiden kulttuuri kehittyi voimakkaasti nykyihmisen ilmestyttyä mukaan kuvaan joskus 70 000 vuotta sitten jolloin kivestä pilkottuja säleitä alettiin käyttää kivityökalujen tekoon. Sahara oli pitkään savannia, mutta se pieneni jääkauden huippukaudella kun Sahara laajeni nykyistä suuremmaksi. Alueella kerättiin varhain villiviljaa, ehkä 12 000–11 000 C-14-vuotta sitten.

Egypti erosi melko myöhään yleisestä myöhäispaleoliittisesta ja mesoliittisesta kulttuurista. Eräs syy asutuksen keskittymiselle Niilin laaksoon oli Saharan aavikoituminen. Saharan tiedetään välillä aavikoituneen, välillä siellä on ollut runsaammin keitaita ja joskus koko alue ollut savannia. Noin 8000 eaa. ilmasto alkoi kuivua ja Saharan aavikko oli levinnyt nykyislleen 2500 eaa. Saharan kuivuushistoria oli aaltoileva, välillä kuivui, välillä kostui, mutta koko ajan mentiin kuivempaan. Ilmasto kostui 5500 eaa. 7500–4000 eaa. saapui karjanhoito Aasiasta tänne, jossa ehkä sekoittuivat Lähi-idän ja Afrikan rodut. Laiva tunnettiin täällä ehkä jo 6000 eaa.

Maanviljelijäkyliä syntyi Niilin laaksoon ehkä 6000 eaa. (Faijum B). Maanviljely ja väestön paikalleen asettuminen mahdollistivat lopulta usean paikalliskulttuurin kehittymisen noin 5000-4000 eaa. Tämä viittaa siihen että paikalliset heimot olisivat jakaneet koko maan jo noin 5000 eaa. Arkeologisten löytöjen pohjalta ei mahdollista rakentaa edes kohtuullisen tarkkaa kuvaa Egyptin kivikautisesta kehityksestä.

Esimerkkejä omaleimaisista neoliittisista paikalliskulttuureista olivat mm. Faijum A (n. 5000 eaa.), Maadi (n. 4000 eaa.) Merimde (5000–3500 eaa.), El Omari (4000–3000 eaa.), Tasa ja Badari (4400–4000 eaa.), joka on osittain päällekkäinen myöhemmän Nagada I:n kanssa. Badarissa oli jo kupari käytössä.

Paikalliskulttuureissa oli Nubian ja Palestiinan/Syyrian vaikutusta jo varhain.

[muokkaa] Faijum

Faijumin löydöt ajalta 5200-4000 eaa. käsittävät kivikirveitä (basalttia, doleriittia, kalkkikiveä), nuolenkärkiä, kivipaletteja, siiloja, kulhoja, kuppeja.

[muokkaa] Badarin kulttuuri

4400-4000/3800 eaa. (4900?/4500-3900 eaa., 4750-4400?) eaa. kukoistanut kulttuuri, jonka keskuspikka Badari oli Sohagin lähellä Assiutin lähettyvillä Ylä-Egyptissä Niilin yläjuoksulla. Badarin jäännökset ovat vähäisiä. Badari muistutti varhaista Naqadaa, ja Libyan ja Sudanin varhaisia neoliittisia kulttuureja. Badari saattoi olla olemassa jo 5000 eaa. Badarin päälliköt haudattiin erillisiin hautoihin, mikä viittaa siihen että päälliköllä oli suuri valta ja yhteiskunnan kerrostuminen oli alkanut. Hautalahjoja oli joskus, ne olivat esim jalokiviä. Lapis lazulia eli lasuurikiveä saatiin Aasian puolelta, kuparia Lounais-Aasiasta ja simpukoita Punaiselta mereltä. Kupari yleistyi ja levisi Assiutista Luxorin tienoille. Badarin kulttuuri ei liene vielä ollut kovin sotaisa. Viljeltiin maata, pidettiin kotieläimiä ja kasvatettiin karjaa sekä kalastetettiin. Vainajat haudattiin kuoppiin kasvot länteen päin, pää etelään. Tämä viittaa egyptiläisen vainajakultin olemiseen jo tuolloin. Badarin kulttuurin löytöjä on tehty malko kaukaa Badarista, mm paikoista Mahgar, Dendera, Armant, Elkab ja Nekhen (kreikaksi Hierakonpolis) ja idästä kuivuneen joenuoman Wadi Hammamatin varrelta. Väitetään, että Badaria edelsi Tasa-kulttuuri Ala-Egyptissä, mutta tämä ei ole varmaa. Badarin alueella näyttää olevan vähän Naqada I-kulttuurin löytöjä, mikä kertoo luultavasti sen, että kulttuuri oli erillinen Naqadan aikalainen. Hemmamiehin löydöt kertovat kehitykestä myöhäisestä Badarista varhaiseen Naqadaan, molemmat vaikuttivat yhtä aikaa 4000-3900/3800 eaa.

[muokkaa] Naqada I

Naqada I-kulttuuri (Nagada, Negade) 4400-3500 eaa. (3700?) eli Amra-vaihe (Amratian) oli kivi-kuparikautinen Egyptin kulttuuri, jota edesi Ylä-Egyptissä Badari. Tämä kulttuuri levisi alussa vain Ylä-Egyptiin. Maalattu keramiikka ilmestyi. Merkkejä aseista ilmestyi, ja käytettiin koekkomaisia nuijia. Tehtiin mm kalan, virtahevon ja härän muotoisia ihomaalipaletteja. Myöhemmin Naqada I-kulttuuri levisi itäiseen Niilin suistoon, ja joutui kosketukseen Lounais-Aasian kulttuurien kanssa. Keramiikka tyypillisesti "mukimaista" ylhäältä mustareunuksista tai geometrisin kuvioin koristeltua. Hautakammioita elettiin rakentaa, mikä viittaa alkeeliseen Osiris-kulttiin. Tähän aikaan osuu Ala-Egyptin Buton-Maadin kulttuuri, joka toi keramiikkaa Kanaanista. 4000 eaa. muurattiin täällä vanhin tunnettu muuri laastilla. 3500 valmistettiin fajanssia. Tällä kaudella Egyptiin syntyi taajamia. Väitetään, että seuravaan kaupungit/kylät olisvat olleet valtion keskuksia: Abydos, Diospolis Parva, Naqada, Gabelein, Hierakonpolis (Nekhbet) melko lähellä toisiaan Ylä-Egyptissä nykyisen Luxorin seuduilla.

Neliömäisiä mutatiilitaloja oli jo Naqada I-kaudella 4500 eaa. Maalattua keramiikkaa, naispatsaita, jotka katsovat ylös kädet kohotettuna rukousasentoon. Nimenomaan kauden lopulla pantiin hautoihin patsaita ja jalokiviä. Tehtiin vinoneliön ja eläimen muotoisia paletteja.

Naqada I-kauden lopulta ovat ensimmäiset suuret hautausmaahaudat: Abadiya (haudat B 101, B102), Naqada (haudat 1587, 1503, 1497, 1610- josta on löydetty punaiselleä ylä-Egyptin kruunulla koristeltu astia.), Abydos (Hautausmaa U haudat U-502, U-239) ja Hierakonpolis (Hauta. 6 hautausmaan haudat 3 ja 6).

[muokkaa] Naqada II

Nagada II (Gerza, Gerze, Gerzeh, Gerzéen) 4000-3200 tai 3600-3200 eaa. (3500,3300?) tunnetaan pyöreistä ruukuista joille on maalattu mm. faaraon veronkeruulaivoja, joiden saapumista juhlittiin. On siten selvää, että jonkinlaista, ehkä alueellista keskusvaltaa oli Egyptissä jo noin 3500 eaa. Kaupunkivaltiot syntyivät viimeistään nyt käyden sotia keskenään ja eri heimojen alueet alkoivat yhdistyä suuremmiksi pikkuvaltioiksi. Hautausmaiden laajuus, hautojen määrä ja hautojen koko sekä hautalahjojen määrä kasvoivat huomattavasti. Alettiin rakentaa suuria hautoja. Tämä viittaa siihen, että hautoje rakennuttaneilla päälliköillä oli hyvin suuri mahti kansaansa lähden. Tältä kaudelta on löydetty mm hienoja koruja, metallia, hyvin tehtyjä kiviastioita, hienoja piikiviveitsiä. Fajanssi, lasitettu keramiikka ilmestyi. Keramiikka oli esim kermanväristä, jossa oli punaisia maalauksia. Keramiikka oli koristeellista toisin kuin Nagada I-keramiikka. Keramiikassa alkeellista hieroglyfikirjoitusta ehkä jo noin 4000 eaa. Näihin aikoihin Sahara oli laajennut suunnilleen nykyiselleen. Lasuurikiveä tuotiin Gerzeen Afganistanista. Ensimmäiset neliötalot imestyivät.

Naqada II-kaudelta ovat Naqadan "Hautausmaa T" ja Hierakonpoliksen "maalattu hautausmaa". Eliitin haudat oliven neliömäisiä mutatiilistä rakennettuja kammioita, mastaboja, esim "Hauta 100" Hierakonpoliksessa ehkä 3500/3330 eaa. Hauta 100 oli suorakauteen muotoinen, ja siinä oli kaksi huonetta. Haudasta on löydetty mm ehkä jokitaistelua esittävä kuva, jossa näkyy laivoja ja ihmisä.

Naqada-kulttuuri levisi keskuksestaan etelään varsinkin II-kaudella ja työnsi pois suistossa olevan kulttuurin. Tämä ei merkinnyt maan poliittista yhdistymistä. Nagadan keskivaiheilla oli ehkä ylä-Egyptissä neljä kaupunkivaltiota,Abydos, Naqada, Gebelein, ja Hierakonpolis, joista Abydos ja Hierakonpolis olivat suurimmat alaltaan. Egyptin kulttuuri yhtenäistyi, kun Naqadan kulttuuri levisi Maadin alueelle Niilin suistoon kaudella IId2 eli kerrostumissa SD 40/45-63. Tämä kausi osuu Naqada II:n loppuun. Naqada II-kauden lopulla Egyptissä oli kohtuullisen vähän monta kaupunkia kattavaa kaupunkivaltiota.

[muokkaa] Naqada III eli protodynastinen kausi

'Pääartikkeli: Egyptin protodynastinen kausi

Naqada III-kaudella (protodynastinen, yhdistymiskausi, semainien kausi, palettikansa) noin 3200-3000 eaa. lisääntyi sotien määrä ja Mesopotamian vaikutus. Egyptissä oli ihmisiä ainakin miljoona. Hieroglyfikirjoitus syntyi tällä kaudella. Sota-aiheita vilahteli tuhkatiheään paleteissa, samoin paikallisten kuninkaiden harvoja nimiä, Krokotiili, Skorpioni, Kaksoishaukka, Ka ... Mutta kuningas Narmerin nimi on hyvin yleinen, mikä kertoo häneen olleen suuri kuningas, luultavasti se mies, joka yhdisti Egyptin, tai ehkä Egyptin yhdisti hänen seuraajansa Horus Aha.

[muokkaa] Egyptin esihistorian jako

Kausi	Toinen nimi	Alakausi	Vuodet eaa.
Paleoliittinen			Nykyihmisen edeltäjät, varhainen nykyihminen, suurriistan metsästystä ja kasvien keräilyä.
Neoliittinen	Faijum A	5500-	maanviljelykyliä
Badari			Kyliä
Naqada I	Amra		Pieniä heimojen kaupunkivaltioita
Naqada II	Gerzé		Suurehkoja valtioita
Naqada III			Paikalliset valtiot kasvoivat suuremmiksi.Egypti yhdistyi.

Egyptin esidynastisen kauden ajoitukset ja jaottelut vaihtelevat eri lähteissä ja voivat heittää varhaismmille jaksoille 500-880 eaa. Osa sekaannuksista voi johtua radiohiilivuosien ja todellisten vuosien sotkemisesta sekä radiohiiliajoituksen epätarkkuudesta. Osa voi johtua jaotteluteknisten seikkojen vaihtelusta. Naqada-kauden jaotteluissa käytetään Kaiserin ja Hendricksin kronologiaa, jotka ovet hivenen erilaisia. Kaiserin kronologiassa kaudet merkitään esim Naqada IIa, hendricsin Naqada IIA. SD tarkoittaa sequence dates, kerrostuman numeroa.

Alapaleoliittinen n. 700000/500000 - 250000 eaa. Nykyihmisen edeltäjiä
Keskipaleoliittinen n. 250000 - 70000/50000 eaa. Neandertalin ihminen ja sen edeltäjä
Acheulin kulttuuri (250 000-90000 eaa.)
Moustierin kulttuuri (90 000-30000 eaa.)
Yläpaleoliittinen n. 45000 - 24000/21000 eaa.
Myöhäispaleoliittinen 21000 - 12000 eaa.
Epipaleoliittinen 12000 - 9000/8000 eaa.
Neoliittinen
- Varhaisneoliittinen (myöhäisepipaleoliittinen) 8800-6800 eaa.
  - Läntisellä aavikolla: Nabtan tasanko, Bir Kiseiba
  - Niilin laakso/Faijum: Elkab 7000-6700 eaa., Qarun=Faijum B 7000-6500? eaa.)
- 2a Keskineoliittinen 6500-5100 eaa. (Niilin laakso Tarif?)
- 2b Myöhäisneoliittinen 5700-4700 eaa.
  - Faijum A (5450?/)5200-4400(/4100?)
Ylä-Egyptissä Badari SD 21-29 (4900?/)4500-4000(/3900?) eaa.,

ehkä Tasa, Ala-Egyptissä Merimda (5000-4100 eaa.), El-Omari 4600-4300 eaa.

Naqada I -- Amra (Amratian, Amratien) 4400-3500 SD 31-37 mustahuippuinen, maalattu keramiikka, mukimaisia ja pyöreäpohjaisia astioita.
- Varhainen Amra = Naqada Iab 3900-3750 eaa.
- Myöhäinen Amra = Naqada Ic-IIa 3750-3600 eaa. (keskimmäinen esidynastinen alkaa tästä)
- Kaudet IC-IIA 3600-3500 ovat Naqada I:een kuuluvia
Naqada II -- Gerze (Gerzeh, Gerzeén,Gerza, Girza) 3500-3200 SD 38-62 metalli
- a noin 3500-3350/3400 (3600/3550-3500/3450?)
- b 3400-3300 monia maalattuja hautoja
- c 3300-3250 maalattuja hautoja
Naqada III 3200-3000 SD 63-76 Semainien eli yhdistymiskausi, hautalahjojen määrä lisääntyi, sylinteriruukut, kirjoitus
- 00-dynastia Naqada IIIa (Naqada IIc1-IIIa2?)
- a 3200-3150
  - a1 3200-3150
  - a2 3150-3115
  - IIIa2 "Skorpioni"
- b 3150-3060/3050 sotia, faaraoita mm Skorpioni ,0-dynastia
  - b1 3115-3080
  - b2 3080-3060
  - b3? 3060-3050?
  - IIIb1-(IIIb2) Faaraoita mm. Ka, Kaksoishaukka, "A", "P", Synastia 0? (Dynastia 00?)
  - IIIb2-(IIIc1) Dynastia 0 Faaraoita mm. Iry Hor, Hedjw, Ka, Krokotiili, Skorpioni, Narmer (mainitaan monessa paikassa)
- c
  - c1: 3060-3000 = Narmer, varhainen-Aha;
  - c2: 3000-2920 Aha, Djer, Djet;
  - c3: 2920-2860 Den-Qa'a**)
- d Dynastia 2

[muokkaa] Varhaisia Egyptin kulttuureja alueittain

Ala-Egypti pohjoisessa Niilin suiston seudulla
- Merimde, Faijum
- Omari
- Maadi
Ylä-Egypti Niilin latvoilla Kairon eteläpuolella
- Badari
- Naqada I (Amra)
- Naqada II (Gerze)