Thiniittikausi
Wikipedia
Thiniittikausi (tunnetaan myös nimillä varhaisdynastinen kausi ja haukkakuninkaitten aika) oli muinaisen Egyptin historiassa kausi, jolloin maan pääkaupunkina oli Ylä-Egyptissä sijaitseva Thinis eli Hierakonpolis. Kausi alkoi Menesin tai Horus Ahan yhdistettyä Egyptin noin 3050 eaa. Faaraon vallan alle vasta-alistetut alueet kapinoivat. Valtataistelut loppuivat viimeistään kauden viimeisen faaraon, voimakkaan Khasekhemuin hallitessa maata.
[muokkaa] Thiniittikausi
Luultavasti Narmer yhdisti Egyptin, ja häntä seurasi Horus Aha. Valtakunnan kaksijakoisuus näkyi kaikessa. Ensimmäisen dynastian kuninkaat kruunattiin Memfisissä Ala-Egyptin punaisella kruunulla, ja Hierakonpoliksessa (Thinisissä) Ylä-Egyptin valkoisella kruunulla. Kuninkaalla oli sekä Ylä- ja Ala-Egyptin visiirit ja näiden alaiset Valkoinen ja Punainen talo. Kuninkaan hautoja oli kaksi, Ala-Egyptin Memfisin ja Ylä-Egyptin Abydoksen haudat. Faaraoiden kuollessa palvelusväkeä uhrattiin mukana, mistä tavasta luovuttiin 1. dynastian viimeisen kuninkaan Horus Kan hallitessa maata. Horus Ka ympäröi ensimmäistä kertaa hautansa savitiilillä. 2. dynastia oli hajanainen, koska pohjoinen ja etelä, "Horus ja Seth", taistelivat vallasta. Tältä ajalta on löydetty vain kaksi kuningashautaa, muut on ehkä tuhottu tarkoituksella sisällissodassa. 2. dynastian viimeinen kuningas Horus Seteh Khasekhemui rakennutti suuren haudan Abydokseen.
