Glögi
Wikipedia
Glögi on maustettu, kuumana nautittava, alkoholipitoinen juoma (vertaa Glühwein, hehkuviini). Glögin kantamuotoa, maustettua viinaa, käytettiin muun muassa virvoittamaan kylmässä säässä ratsastaneita tai hiihtäneitä viestinviejiä ja postimiehiä Pohjoismaissa.
Glögi valmistus aloitetaan kiehauttamalla vettä ja lisäämällä siihen mausteita. Muutaman minuutin haudutuksen jälkeen seos siivilöidään ja siihen lisätään esim. mustaherukkamehua ja kirkasta viinaa, rommia tai muuta alkoholijuomaa sekä manteleita. Glögi voidaan myös valmistaa viiniin. Yleisimmät suomalaisen glögin mausteet ovat neilikka, kaneli ja inkivääri, joilla saadaan glögiin jouluinen maku. Suomessa glögi yhdistetään yleensä jouluun. Muita yleisiä mausteita ovat pomeranssinkuori ja kardemumma. Glögiin käytetään usein samoja mausteita kuin piparkakkuihin. Lisäksi glögissä voi olla rusinoita.
Kaupoissa valmiina myytävät glögit perustuvat nykyään yleensä rypälemehuun, joskus myös mustaherukkamehuun, sekahedelmämehuun, omenamehuun tai viiniin. On olemassa myös väkevämpiä, rommipohjaisia glögejä. Kaupoista saatava valmisglögi lämmitetään ennen tarjoilua, mutta jos se on viinipohjaista tai väkevän alkoholista, sitä ei tule lämmittää kiehumispisteeseen asti. Kokonaisten manteleiden tai rusinoiden laittaminen glögiin joko lämmitettäessä tai juuri ennen juomista on tavallista.
Suomessa valmistetaan useita erimerkkisiä glögejä. Joukossa on alkoholittomia, mietoja ja väkevän alkoholisia. Alkoholiton glögi oli alkujaan vain lasten juoma, mutta nykyisin sen nauttimien on saavuttanut jonkin verran jalansijaa myös aikuisten keskuudessa. Väkevässä glögissä voi olla esimerkiksi 22% alkoholia.
