H&M
Wikipedia
 |
Tämän artikkelin tai osion neutraalista näkökulmasta keskustellaan. |
| Voit kirjoittaa oman mielipiteesi asiasta artikkelin keskustelusivulle. |
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa parantamaan artikkelia lisäämällä asianmukaisia lähteitä. |
| Hennes & Mauritz AB | |
 |
|
| Yritysmuoto | Aktiebolag (julkinen) |
|---|---|
| Osake | OMXS: HM B |
| Perustettu | 1947 (Västerås, Ruotsi) |
| Toimitusjohtaja | Rolf Eriksen |
| Kotipaikka | Tukholma, Ruotsi |
| Avainhenkilöt | Stefan Persson, hallituksen puheenjohtaja |
| Toimiala | Muoti |
| Tuotteet | Vaatetus- ja kosmetiikkatuotteet |
| Liikevaihto |  80 081 milj. SEK (2006) |
| Henkilökuntaa | noin 60 000 |
| Kotisivu | www.hm.com |
H&M eli Hennes & Mauritz on Västeråsissa, Ruotsissa vuonna 1947 perustettu vaate- ja kosmetiikkayritys, joka tarjoaa oman mottonsa mukaan ”muodikkaita vaatteita edulliseen hintaan” (engl. ”Fashion and quality at the best price”). Sen huippumuoti on suunnattu erityisesti nuorille, mutta sen asiakkaisiin kuuluu myös keski-ikäiset naiset ja joissain määrin myös miehet. H&M on levinnyt 22 maahan, joissa sillä on yhteensä yli 1100 kauppaa. Suunnittelijoita yrityksellä on noin sata, ja uusia tuotteita saapuu kauppoihin päivittäin. Yritys itsessään työllistää noin 50 000 työntekijää ympäri maailman ja laajenee jatkuvasti avaamalla uusia myymälöitä, palkkaamalla uutta henkilökuntaa ja ostamalla liike paikkoja ja rakennuksia.
H&M:lla on olemassa liikkeiden lisäksi Internet-myymälä sekä postimyyntitytäryhtiö H&M-Rowells, joka toimii Pohjoismaissa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Hennesin tarina alkoi vuonna 1947 Ruotsin Västeråsissa noin 100 kilometrin päässä Tukholmasta. Keski-ikäinen myyntimies Erling Persson oli saanut Yhdysvaltain matkallaan idean: hän perustaa vaateketjun, jonka tulos perustuisi suureen volyymiin. Se tarkoitti silloin alhaisia hintoja ja kauniita vaatteita. Liike aloitti naisten ketjuna, jonka takia se oli ensialkuun Hennes-nimisenä (suom. hänelle, naispuolisesta puhuttaessa). 1960-luvulla Hennes levisi rohkeasti ja melko nopeasti ensin Norjaan ja sitten Tanskaan, jättäen muut maat varjoonsa.
Vuonna 1968 tulot olivat jo niin suuret, että Persson päätti ostaa Tukholmassa sijainneen Mauritz Widforssin metsästys- ja aseliikkeen varastoineen. Vuotta myöhemmin hän sai sen. Sen jälkeen Hennesin valikoimaan otettiin myös miesten vaatteita ja siitä tuli Hennes&Mauritz. Valikoimaan tulivat myös lasten vaatteet.
Yhdistynyt kuningaskunta oli yhtiön ensimmäinen askel Skandinavian ulkopuolelle. Kesti kuitenkin useamman vuoden ennen kuin H&M vakiinnutti siellä asemansa pysyvästi. Ensialkuun H&M:n askeleet olivat pieniä, mutta varmoja siitä, että heidät hyväksyttäisiin nopeasti.[kenen mukaan?]
Jo vuonna 2001 Hennes&Mauritz toimii neljässätoista maassa. Nyt H&M-liikkeitä on yli 930. Sen liikevaihto on noussut 25 miljardista liki 50 miljardiin markkaan.lähde? Ensimmäisen Yhdysvaltain-liikkeensä H&M New York Cityyn.
Yhtiöllä oli alusta saakka suuret laajentumissuunnitelmat: lähivuosina se aikoo avata 100 uutta liikettä. Siihen liike tosin tarvitsee paljon varoja, ja tämänhetkisillä varoilla se voisi tehdä jo suurenkin askeleen eteenpäin, vaikka jopa aggressiivinen laajentumispolitiikka on tiputtanut yhtiön voittoja ja pörssikurssia. Kannattavuuden uhalla yhtiö ei silti laajene, sillä se ei tavoittele markkinaosuuksia, vaan lähinnä euroja.
[muokkaa] Menestys
The Economist -lehti vainosi kauan aikaa H&M:ää tekemällä haastatteluja ja suuntaamalla melkeimpä koko lehtensä H&M:n tutkimiseenlähde? ja se perusteli valintaansa seuraavalla tavalla: sen mukaan kansainvälisesti todella menestyneitä muotiketjuja on vain muutama eli H&M:n lisäksi espanjalainen Zara, yhdysvaltalainen Gap ja italialainen Benetton. Muut liikkeet tulivat katkeriksi ja haastoivat lehden oikeuteen, mutta se selvisi kohusta ja jätti liikkeen rauhaan hiukaksi aikaa. Juttua tuli kuitenkin lehteen vähän aikaa vielä muustakin aiheesta: vielä 1970-luvulla vaatemuoti ja -tuotanto oli joka maassa erilaista ja Hennesin valikoimat poikkesivat paljon muista ja jopa toisistaan. Nykyään ne ovat 95-prosenttisesti samanlaisia.
”Vain painotukset vaihtelevat. Esimerkiksi jos Suomessa väri ei myy, sitä ei tilata tänne niin paljon”, totesi H&M:n Suomen vetäjä, toimitusjohtaja Sissi Silván vuonna 2003 julkistetussa kyselyssä, jossa kyseltiin mm. sitä, miten H&M pärjää pienimmissäkin maissa ja osavaltioissa. Yritys oli kuitenkin ainoa, mikä ei vastannut jokaiseen kyselyssä kysyttyyn kysymykseen.
Kun Earling Persson kuoli, 1970–1980-luvulla yhtiö levisi Erlingin pojan Stefan Perssonin johdolla. Menestys kuitenkin jatkui, vaikka ns. "pääpomo" kuolikin. Ensin se levisi koko Englantiin, sitten Saksaan, Belgiaan ja Hollantiin. 1990-luvulla ilosanomaa levitettiin Luxemburgiin ja Itävaltaan. Vasta vuonna 1997 H&M tuli Suomeen vain parilla liikkeellä, ja sen huomattiin menestyvän huonosti ensi alkuunsa. Stefan piti päänsä kuitenkin kylmänä ja jatkoi liikeiden pitämistä Suomessa, mutta se kostautui hänelle: yksi liikkeistä jouduttiin purkamaan, koska tilalle oltiin rakentamassa uutta vaateliikettä, joka toivon mukaan menestyisi paremmin. Se ei poikaa kuitenkaan hetkauttanut, vaan osti edesmenneen isänsä varoilla uusia liikerakennuksia Suomeen ja pääsi kuin pääsikin päämääräänsä olla haluttu myös Suomessa. Sen jälkeen H&M jatkoi leviämistään suureen vaate-kaupunkiin Ranskaan, jossa sen pääkonttori sijaitsi vähän aikaa, mutta myöhemmin siirrettiin pois. Lopputulos: Stefan Persson on Ruotsin rikkain mies. Vuonna 1997 hänen omaisuutensa oli 2,5 miljardia markkaa.
Asiantuntijoiden mielestä Hennesin menestys perustuu Stefan Perssonin lahjoihin, jotka myös hänen isällään oli: muoti- laatu- ja hintatajuun. Muita yhtä lahjakkaita ei suvusta ole tutkimuksien mukaan löytynyt. Asiantuntijoiden mielestä se ei ole geeneissä, vaan halusta myydä ja rikastua, mikä ei ole välttämättä huono asia, asiasta riippuen.
“Me emme ole kärsineet erityisemmin talouden suhdannevaihteluista. Oikeanhintainen vaate löytää aina ostajan”, Persson totesi pari viikkoa ennen kuolemaansa, hänen viimeisessä antamassaan haastattelussa. Paljon yhtiö ei menestyksensä salaisuudesta paljasta, sillä se halutaan pitää mahdollisimman salaisena, ja talon sisäisenä.
Analyytikkojen mukaan massamuodissa menestyksen ratkaisevat tavarantuottajan valinta, logistiikka, asiakaspalautteen nopeus ja hinta. Oikea tavarantuottaja ei ole ainoastaan nopea, edullinen ja tunnettu laadukkaasta työstään. Oikea tavarantuottaja ei aiheuta toimeksiantajalleen harmaita hiuksia, esimerkiksi käyttämällä lapsityövoimaa tai teettämällä töitä epäinhimillisissä olosuhteissa. Asia, jonka edessä H&M on joutunut nöyrtymään valitettavan usein, mutta se pitää itsepäisesti pintansa ja jalkansa maassa. Eniten H&M:än leviämistä Suomessa on haitannut se, ettei Suomesta ole löytynyt yksinkertaisesti vapaita ja hyviä liikepaikkoja. Kaikkeen ei tämäkään yhtiö alennu. Sillä on tarkat ohjeistukset siitä, minkä kokoinen, näköinen ja hintainen paikan on oltava.
[muokkaa] Ideointi ja toteutus
Hennes&Mauritzin suunnittelutiimissä on noin 80 ihmistä: pääosin ruotsalaisia, yhdysvaltalaisia, norjalaisia, ja jopa suomalaisia. Vielä 1980-luvun lopussa tiimissä oli vain kymmenen ihmistä, josta määrä on noussut huimasti, ja jatkaa nousuaan. Tarkkaa lukua ei tiedetä, eikä yritys ole koskaan antanut tarkkoja lukuja tai lausuntoja mistään.
Osaston menestyksen on taannut suurimmaksi osaksi ja pääosin 58-vuotias Margareta van den Bosch, joka on ollut H&M:llä kohta 20 vuotta. van den Bosch on ruotsalaisen suunnittelukoulun Beckmanin kasvatti, ja oli ainoa alallaan, kuka suoritti jokaisen mahdollisen kurssin loppuun, ja vielä kaikki hyväksytysti.
Van den Boschin taidot ovatkin kultaa koko yritykselle, sillä voi olla, että vain hänen taitonsa voivat pelastaa koko yrityksen, sillä suunnittelijoiden työ tulee ratkaisemaan Euroopassa käytävän kovan kilpailun kohtuuhintaisen espanjalaisen Zara-vaateketjun ja Hennesin & Mauritzin välillä. Tähän mennessä Hennes & Mauritz on levinnyt pohjoisessa ja Zara etelässä. Lähiaikoina Zara on tullut Hennesin vahvalle alueelle Saksaan ja Hennes Zaran kotikentälle Espanjaan. Liikkeet kohtasivat ensimmäisen kerran Pariisissa, jossa käytiin kova kiistely ja riitoja syntyi usein. Paikka oli kuin taistelutanner, ja siellä ne ovat pakottaneet jo amerikkalaisen GAP:in vähentämään liikkeitään.
Hennesin kantava idea on uusia valikoima niin usein kuin mahdollista: uusia tuotteita tulee kauppaan melkein joka päivä. Ilman toimivaa logistiikkaa se ei olisi mahdollista. Väitetään, että Hennesin pahin kilpailija Zara on jo pistänyt Hennesiä paremmaksi. Sen kiertonopeus on peräti kaksitoista, mikä tarkoittaa, että Zara kierrättää tavaravarastonsa ympäri kaksitoista kertaa vuodessa. Vertailun vuoksi: tavallisessa vaatekaupassa kiertonopeus on neljä. Hennes ei paljasta myöskään kiertonopeuttaan.
[muokkaa] Logistiikka
Mutta toisin kuin Zara, H&M omistaa itse kaikki liikkeensä, ja se voi itse koordinoida liikkeiden logistiikkaa, esimerkiksi siirtää Suomessa huonosti myyvän paitaerän Pariisiin, jossa se myy taas hyvin. Niin kummallista kuin se onkin, me ostamme siis Pariisista kauniita paitoja, jotka näytämme tuttavillemme, mutta ovatkin niitä paitoja, jotka Suomessa eivät hyvin myyneet.
H&M myös korostaa liikepaikan merkitystä: New Yorkin liike on tärkeimmällä ostoskadulla 5th Avenuella, Lontoon liikkeet Kensington High Streetillä ja Oxford Streetillä, Pariisin liikkeet Forum des hallesissa, Boulevard Haussmannilla ja Rue de Rivolilla. Helsingin liikkeet sijaitsevat Kämp Galleriassa, Aleksanterinkadulla, Forumissa ja Itäkeskuksessa.
Näin ollen hyvä liikepaikka tarkoittaa Hennesin kielellä kohtuuhintaista, suurta tilaa, joka sijaitsee keskeisellä paikalla, mistä mahdollisimman moni huomaa sen suuren, punaisen, silmäänpistävän logon. Varsinaista code of conductia ei liikepaikan valitsemiselle ole: yrityksessä ei lasketa ohikulkevia ihmismassoja ja ihmetellä, vaan niihin vedotaan. Lähivuosina on odotettavissa suuria turistilukemia, jotka jatkavat kasvamistaan. Suomi voi löytyä nyt jo monestakin ulkomaalaisen matkaesitteestä.
[muokkaa] Suomi ja H&M nyt
Vaatekaupassa ja sen myynnissä mikään ei ole kuitenkaan varmaa, ei myöskään kyseisessä liikkeessä. Sen sai Hennes kokea keväällä 2000, kun se satsasi voimakkaasti 1970-luvun muodin paluuseen. Se varasi paljon rahaa ja voimaa ja levitti kerralla suosion sokaisemana kaikkiin myymälöihinsä purppuroita huiveja, kukkapaitoja, ja monenlaisia kirkkaita värejä. Se oli suurin virhe vähään aikaan. Yhtiö joutui myymään värikkäät 70-luvun vaatteet ja asusteet roimin alennuksin. Sittemmin H&M on satsannut enemmän perusvaatteisiin, bisneksen selkärankaan: mustaan, ruskeaan, t-paitoihin, villapaitoihin ja collegepaitoihin, ja yritys on sulattanut virheensä hyvin. Ruotsalaisfirma oppi siitä paljon; tehdä ja suunnitella voi paljon, mutta muodin määrää pääosin muut ihmiset, eivätkä vaatekaupat.
Suomi on ollut jo kauan kilpailtu markkina: kun Saksassa on 80 miljoonaa potentiaalista ostajaa, Suomessa on vain viisi miljoonaa. Suomessa käytetään rahaa vaatteisiin vuodessa 14 miljardia euroa. Uuden vaateketjun lanseeraminen on kallista, eikä kukaan ole valmis siitä maksamaan. Ostopotentiaali ei välttämättä kata kustannuksia. Odotettavissa oli kauan aikaa sitten, että Zara tulee Suomeen Stockmannin lisenssillä ja että Hennes & Mauritz peruu Suomeen tulonsa jossain vaiheessa, koska maahan iskee lama. Näin kuitenkaan ei käynyt, joka oli kaikille yllätys. Suomessa vaatteita arvostettiin, mutta muoti oli suomalaisille tärkeää, ja sitä piti suomalaisten mielestä totella sinisilmäisesti. Suomessa liikkeitä on 24 eri paikkakunnalla.
Hennes & Mauritz on aina ollut myös erityisen herkkä syytöksille, koska se ei omista yhtäkään tehdasta ja sillä on yli 900 alihankkijaa, joista puolet sijaitsevat Aasiassa. Suomalaiset ovat tunnetusti tarkkoja tuotteensa alkuperästä, joka vaikeutti tässä suhteessa H&M:än menetystä Suomessa. Skandaalidokumentit ovatkin pakottaneet Hennesin luomaan Code Of Conduct -säännöt, joissa määrätään muun muassa työpäivän pituudesta, oikeudesta järjestäytymiseen ja lapsityövoimakiellosta, mitä ei missään muussa maassa ole tarvittu tehdä. Suomi on ollut ankara muillekin firmoille, joiden alkuperässä useiden suomalaisten mielestä on jotakin vikaa, tai joka haiskahtaa hyvinkin epävarmalta. Siispä tehtiin säännöt, ja jokaisen H&M:n alihankkijan on se sopimusta tehdessä allekirjoitettava. Lisäksi yhtiö tekee pistokokeita alihankkijoidensa tehtaissa, ja H&M:n tietojen mukaan vuoden 2008 jälkeen lähes 2 400 tarkastusta on tehtävä joka vuosi.
[muokkaa] Lähteet
[muokkaa] Aiheesta muualla
|
|
 |
|
|---|---|---|
|
ABB | Alfa Laval | Assa Abloy | AstraZeneca | Atlas Copco | Autoliv | Boliden | Electrolux | Eniro | Ericsson | H&M | |
||
