Heinkel He 115
Wikipedia
Heinkel He 115 | ||
---|---|---|
![]() |
||
Kuvaus | ||
Tyyppi | Meritoimintakone | |
Miehistö | 3 | |
Matkustajia | jopa 14 partiomiestä | |
Ensilento | elokuussa 1937 | |
Palvelukseen siirtyminen | 1939 | |
Valmistaja | Heinkel | |
Mittoja | ||
Pituus | 17,3 m | |
Kärkiväli | 22,27 m | |
Korkeus | 6,6 m | |
Siipipinta-ala | 87,5 m² | |
Painoja | ||
Tyhjäpaino | 6 435 kg | |
Lentoonlähtöpaino | 9 600 kg | |
Voimanlähde | ||
Moottori | kaksi 9-sylinteristä ilmajäähdytteistä BMW 132K-tähtimoottoria | |
Teho | 960 hv | |
Suoritusarvoja | ||
Huippunopeus merenpinnassa | 290 km/h | |
Huippunopeus korkealla | 349 km/h | |
Lentomatka | 2 500 km | |
Lakikorkeus | 6 500 m | |
Siipikuormitus | 103,8 kg/m² | |
Teho-painosuhde | 139 W/kg | |
Aseistus | ||
Konekiväärit | kaksi 7,92 mm:n MG 15:ttä, joissakin versioissa MG 17 tai MG 151 | |
Pommit | pommikuilussa kolme + siivissä kaksi SC 250 kg:n pommia | |
Pommien vaihtoehtona torpedo | pommikuilussa yksi LTF 5 tai 6b 800 kg:n torpedo |
Heinkel He 115 oli saksalainen kaksimoottorinen kellukevarusteinen torpedokoneeksi suunniteltu meritoimintakone. Sitä käytettiin torpedopommitusten lisäksi meritiedusteluun, laivasaattueiden suojaukseen ja miinoitukseen.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Suunnittelu
Saksan ilmailuministeriö käynnisti torpedopommittajakoneen suunnittelun vuonna 1935. Heinkel ja Blohm und Voss (B&V) sunnittelivat ja rakensivat prototyypit, Heinkel rakensi He 115-prototyyppejä viisi kappaletta V1-V5 vuosien 1937 ja 1939 välisenä aikana. V2-prototyypillä saavutettiin maaliskuussa 1938 kahdeksan vesikoneiden maailmanennätystä. Vuonna 1938 He 115 valittiin sarjavalmistukseen prototyypin V4 perusteella.
[muokkaa] Tuotanto
Tammikuussa 1939 aloitettiin He 115 A-1-muunnoksen, joka oli ensimmäinen tuotantoversio, valmistus. He 115 A-2 oli vientimuunnos, jota myytiin kuusi kappaletta Norjaan ja 12 kappaletta Ruotsiin vuonna 1939. He 115-koneen valmistus lopetettiin lähinnä pienen nopeutensa vuoksi jo syksyllä 1940, mutta käynnistettiin vielä uudelleen vuonna 1944.
[muokkaa] Valmistusmäärät
Kaikkiaan He 115-koneen 21:tä eri muunnosta valmistettiin yhteensä 269 kappaletta, joidenkin lähteiden mukaan vähemmän. Kone oli Saksan lisäksi operatiivisessa käytössä Bulgariassa, Iso-Britanniassa, Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa.
[muokkaa] Käyttö Suomessa
Suomessa oli käytössä yhteensä kolme Heinkel He 115 -konetta vuosien 1940 - 1944 välisenä aikana.
[muokkaa] He 115 N
Saksan hyökättyä Norjaan norjalainen luutnantti Helge Dahl lensi 8. kesäkuuta 1940 Tromsøstä Petsamon Salmijärvelle yhden He 115 N -koneen, yhdessä kahden Høver M.F. 11-meritoimintakoneen kanssa. Koneen tyyppinä oli He 115 N, joka oli vientimuunnos A-2-versiosta. Kyseisen Suomeen lennetyn yksilön sarjanumero oli 156, valmistusnumero 3038 ja norjalainen tunnus 50 ja siitä käytettiin siirtolennolla radiokutsuna norjalaista tunnusta LN-MAB. Kone siirrettiin Suomen ilmavoimien käyttöön tunnuksella HE-115 ja se sai lempinimen "Jenny". Suomeen tullessaan koneen kokonaislentoaika oli 50 tuntia.
HE-115 oli käytössä 20. kesäkuuta 1941 alkaen. Aluksi sitä käytettiin Pohjanlahdelle Vaasasta suuntautuneilla tiedustelulennoilla Lentue X:n alaisuudessa. Lentue X muutti nimensä kymmenen päivää myöhemmin Lentolaivue 15:ksi, joka aloitti HE-115:llä tiedustelu- ja propagandalennot Laatokan Karjalaan ja Maaselän suunnalle Höytiäisen Hirvirannasta käsin. Kone kärsi oman ilmatorjunnan osumasta 24. elokuuta 1941, jonka jälkeen Valtion Lentokonetehtaat muutti koneen kuljetustehtäviin. Syksystä 1941 kone oli kaukopartioiden kuljetus- ja huoltotehtävissä. LeLv 15:n lakkautuksen jälkeen 28. helmikuuta 1942 kaukopartiokuljetuksista vastasi Osasto Räty, joka muuttui komentajansa vaihduttua kesällä 1943 Osasto Maliseksi. HE-115 tuhoutui 4. heinäkuuta 1943, jolloin se joutui kaukopartiota hakiessa venäläisten tulitukseen Tugasjärvellä ja syttyi tuleen. Koneen miehistö yritti vielä paeta ilman tulosta ja jäi lyhyen pakomatkan jälkeen vangiksi, kun itse kone tuhottiin lopullisesti ampumalla se kahden Morane-Saulnier M.S. 406-hävittäjän toimesta kaksi päivää myöhemmin.
[muokkaa] He 115 C
Saksasta saatiin lainaksi toukokuussa 1943 kaksi He 115 C-konetta tunnuksiltaan 6H+BK ja 6H+CK, aluksi Osasto Malisen ja vuoden 1944 aikana Osasto Jaurin käyttöön. 6H+CK luovutettiin takaisin saksalaisille 7. syyskuuta 1944, mutta 6H+BK jätettiin suomalaisten käyttöön ja sillä lennettiin neuvostoliittolaisten hämäämiseksi Lapin sodassa tunnuksella OH-PMJ (tulee sanoista päämaja jauri). Kone luovutettiin lopullisesti Neuvostoliitolle marraskuussa 1944.
[muokkaa] Lähteet
- Timo Heinonen (1992): Thulinista Hornetiin - 75 vuotta Suomen ilmavoimien lentokoneita. Tikkakoski: Keski-Suomen ilmailumuseo. ISBN 951-95688-2-4.
- Laurila, Kavo (2002): Jatkosodan kaukopartiolennot. Helsinki: Koala-kustannus. ISBN 952-5186-30-X.
- Suomen Ilmailuhistoriallinen Lehti 4/2000, InScale 72 Production, Forssan Kirjapaino 2000. ISSN 1237-2315.