Hermann Staudinger
Wikipedia
Hermann Staudinger (23. maaliskuuta 1881 Worms, Saksa - 8. syyskuuta 1965) oli saksalainen kemisti. Hän oli makromolekyylikemian perustaja ja kehittäjä.
Vuonna 1953 Staudinger sai Nobelin kemianpalkinnon "for his discoveries in the field of macromolecular chemistry" ("löydöistään makromolekyylikemian saralla").
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Nobel-palkinnon esittelypuhe professori A. Fredga
- Biography The Nobel Foundation
| Nobelin kemianpalkinto 1951–1975 |
|---|
|
1951: McMillan, Seaborg | 1952: Martin, Synge | 1953: Staudinger | 1954: Pauling | 1955: du Vigneaud | 1956: Hinshelwood, Semyonov | 1957: Todd | 1958: Sanger | 1959: Heyrovský | 1960: Libby | 1961: Calvin | 1962: Perutz, Kendrew | 1963: Ziegler, Natta | 1964: Hodgkin | 1965: Woodward | 1966: Mulliken | 1967: Eigen, Norrish, Porter | 1968: Onsager | 1969: Barton, Hassel | 1970: Leloir | 1971: Herzberg | 1972: Anfinsen, Moore, Stein | 1973: E.O.Fischer, Wilkinson | 1974: Flory | 1975: Cornforth, Prelog |
| Kemian palkinnon saajat 1976–2000 | Kemian palkinnon saajat 2001– |
