Herschel Grynszpan
Wikipedia
Herschel Feibel Grynszpan (s. 28. maaliskuuta 1921 Hannoverissa, kuolinpäivä tuntematon), tuli tunnetuksi murhattuaan vuonna 1938 Pariisissa toimineen saksalaisen lähetystöneuvos Ernst vom Rathin. Saksan kansallissosialistit käyttivät murhaa propagandassaan ja nostattivat Saksan juutalaisia vastaan valtakunnanlaajuisen pogromin, n.k. kristalliyön. Grynszpanin sukunimi esiintyy joskus myös saksalaisessa kirjoitusasussa Grünspan.
Grynszpan syntyi vuonna 1921 Hannoverissa puolanjuutalaisten vanhempien lapsena. Hänen isänsä Sendel Grynszpan oli räätäli ja vanhojen vaatteiden kauppias, hänen äitinsä oli nimeltään Ryfka Grynszpan, omaa sukua Silberberg. Perhe oli muuttanut Venäjälle kuuluvasta Puolan osasta Saksaan vuonna 1911 maan juutalaisvastaisen ilmapiirin pakottamana. Herschel Grynszpan ei saanut kansakoulun päästötodistusta, ja kansakoulun lopettamisen jälkeen hän opiskeli Frankfurt am Mainissa sijaitsevassa jeshiva-koulussa eli Talmudkoulussa. Keskeytettyään koulunkäyntinsä 1936 Herschel matkusti laittomasti Brysselin kautta Pariisiin, jossa hän oleskeli syyskuusta 1936 lähtien setänsä Abrahamin luona, ilman oleskelulupaa. Vanhempiensa tavoin Grynszpanilla oli Puolan passi.
Grynszpanín yritykset hankkia itselleen oleskelulupa epäonnistuivat. Elokuussa 1938 Grynszpan sai karkotusmääräyksen Ranskasta, mutta hän kieltäytyi lähtemästä ja kätkeytyi. Hän ei liioin voinut palata vanhempiensa luokse Hannoveriin, koska kaupungin poliisiviranomaiset eivät myöntäneet hänelle lupaa. Kansallissosialistit pyrkivät kaikin tavoin pääsemään eroon Saksan juutalaisväestöstä. Lokakuun lopussa 1938 hänelle selvisi, että Saksan viranomaiset olivat karkottaneet hänen perheensä yhdessä noin 10000 muun puolanjuutalaisen kanssa Saksasta Puolaan. Perheellähän ei ollut Saksan kansalaisuutta, eikä juutalaisperäisten ulkomaalaisten oleskelua Saksassa enää suvaittu. Grynszpanin, kuten muidenkin karkotettujen, ongelma oli se, että Puolan parlamentti oli peruuttanut heidän kansalaisuutensa 1920-luvulla. Tähän vedoten Puolan viranomaiset kieltäytyivät päästämästä heitä maahan, joten karkotetut joutuivat harhailemaan päiviä Saksan ja Puolan välisessä rajavyöhykkeellä, n.k. ei-kenenkään -maalla. Karkotettujen kohtalo herätti suurta kansainvälistä huomiota.
Epätoivoisena omasta ja vanhempiensa kohtalosta Grynszpan osti 17. marraskuuta 1938 revolverin ja ampui Pariisissa toimineen Saksan lähetystöneuvos Ernst vom Rathin. Grynszpan osui häntä kolmasti vatsaan, vom Rath kuoli vammoihinsa kaksi päivää myöhemmin.
Ranskan poliisi pidätti Grynszpanin heti teon jälkeen. Koska hän oli vasta 17-vuotias, hänet tuomittiin Fresnén nuorisovankilaan. Kun Pariisin vankilat evakuoitiin sodan alettua, Grynszpan joutui Bourgesiin. Saksan vallattua Ranskan kesäkuussa 1940, Grynspan luovutettiin Saksaan 18. heinäkuuta 1940. Joseph Goebbelsin alkuperäisenä ajatuksena lienee ollut aloittaa Grynszpania vastaan näytösoikeudenkäynti, jossa hänen todistettaisiin toimineen maailmanlaajuisen juutalaissalaliiton toimeksiannosta. Adolf Hitlerin käskystä oikeudenkäynnistä luovuttiin, ja Grynszpan toimitettiin Sachsenhausenin keskitysleirille. Erikoista kylläkin, Grynszpan selvisi hengissä holokaustista, sekä Sachsenhausenista että Moabitin vankilasta Berliinissä, jossa hän vietti sodan loppuajan.
Grynszpanin sodanjälkeinen kohtalo on epäselvä. Vuonna 1957 hän eli saksalaisen Günter Plumin saamien tietojen mukaan väärällä nimellä Pariisissa. 1960 Saksan liittotasavallan hallitus julisti hänet virallisesti kuolleeksi. Myös hänen vanhempansa selvisivät holokaustista hengissä.
[muokkaa] Vaikutus
Grynszpanin veriteko sai Saksassa runsaasti julkisuutta. Joseph Goebbels käski esittää sen valtakunnan joukkotiedotusvälineissä juutalaisten Saksan vastaisen salaliiton ilmentymänä. Attentaattia käytettiin väestön kiihottamiseen juutalaisia vastaan, ja sen varjolla SA ja SS panivat toimeen n.k. kristalliyön, jolloin suurin osa Saksan synagogista poltettiin, juutalaisten liikkeitä ja muuta omaisuutta tuhottiin ja juutalaisia pahoinpideltiin. Noin 100 juutalaista sai surmansa.
[muokkaa] Teon tausta
Grynszpanin teolle on annettu useita selityksiä.
Yksinkertaisin selitys on, että vanhempiensa kohtalosta epätoivoinen Grynszpan astui sisään Saksan suurlähetystöön ja ampui ensimmäisen näkemänsä saksalaisen. Yleinen ajatus tähän saakka on ollut, että Grynszpan halusi ampusi Saksan Pariisin suurlähettilään Johannes Welczekin, mutta erehtyi henkilöstä, koskei tuntenut Welczekiä ulkonäöltä.
On kuitenkin esitetty, että Grynszpan tunsi vom Rathin ja ampui tämän tieten tahtoen. Kirjassaan "Herschel Feibel Grynszpan" (Psychosozial-Verlag, 2005) kirjailija Andreas Friedrich Bareiß on pyrkinyt selvittämään teon taustat osittain aikaisemmin tuntemattomien asiakirjojen avulla. Hänen mukaansa Grynszpan toimi Pariisissa miespuolisena prostituoituna, jonka palveluksia Ernst vom Rath oli ostanut. Hän oli luvannut Grynszpanille käyttää vaikutusvaltaansa ja auttaa tämän perhettä, jottei sitä karkotettaisi Saksasta. Kun perhe kuitenkin karkotettiin, Grynspan ampui lähetystöneuvoksen kostoksi.
vom Rathin homoseksuaalisuus oli tunnettu Saksan ulkoministeriössä. Bareißin mukaan Hitler kielsi oikeudenkäynnin Grynszpania vastaan juuri siksi, että oikeuskäsittely toisi von Rathin homoseksuaalisuuden julkisuuteen.
Andreas Friedrich Bareißin tieteellisesti tunnustettu tutkimus on siis osoittanut, ettei Grynszpanin veriteko ollut poliittinen murha tai erehdys. Herschel Feibel Grynszpan ampui Ernst Eduard vom Rathin henkilökohtaisista motiiveista.
